Jouhte­ninen – tarinoiden ja herkul­listen yksityis­koh­tien saari

Matka­seurue kävelee saaren mutkit­te­levaa metsä­polkua pitkin kysymysten tahdissa. Kävijöitä kiinnos­tavat trombi ja sen jättämät jäljet, retkei­ly­reitit ja Höytiäisen historia. Saaren tarinat imaisevat ottee­seensa, vaikka ei olisi paikan päällä koskaan käynytkään.

Siksi saareen nimeno­maan kannattaa matkata: Jouhte­ninen on kesäisin venei­lijän pakko nähdä ‑kohde.
Jouhte­ni­seen pääsee nyt myös hyppää­mällä M/s Tuulan kyytiin. Höytiäisen Ristei­lyjen reitti­lii­kenne kulkee kesällä 2019 Kontio­lahden sataman ja Jouhte­nisen väliä tiistaisin ja lauantaisin.

Päivä kuluu rattoi­sasti saaressa

Saaressa on kaksi rengas­reittiä, joiden varrella voi tutustua saareen. 2,5‑kilometrin mittainen Sirnitsan kierto alkaa Itärannan tulen­te­ko­pai­kalta. Jouhte­nisen jotos antaa nauttia saaren maise­mista Sirnitsan kierron päälle vielä 2,7 kilometrin matkalta. Reippai­lijan kannattaa tutustua reitteihin tarkemmin Luontoon.fi-sivustolta.

Jouhte­ninen on monelle vakio­mar­jastus- ja sienes­tys­paikka. Etenkin trombia­lu­eella on hyvin puolukkaa ja mustikkaa. Trombin jälkeen alueelle tuli puiden kaatu­misen jälkeen aiempaa enemmän valoa. Myös puitten oksien alla on hyvät olosuh­teet pölyt­tä­jille. Voinee siis arvioida, että hyvät marjas­tusa­pajat ovat osittain trombin ansiota.

Tietä­myksen mukaan paras satsi on ämpäril­linen vartissa!

Kalas­tuk­seen liittyen mainit­ta­koon nyt kuitenkin yksi herkku­paikka: kuore kutee varhain keväällä etelä­kärjen nuotio­paikan lähei­syy­dessä. Siika ja muut petokalat tulevat kuokka­vie­raiksi kuoreen häihin herkuttelemaan.

Saaressa ei välttä­mättä tarvitse erityi­sesti tehdä mitään; jo pelkäs­tään luonnossa riittää ihmetel­tävää. Saaressa on myös kettuja, supikoiria ja metsä­ka­na­lin­tuja, myös hirvien tiede­tään vierai­levan saaressa.

Viral­lista uimarantaa Jouhte­ni­sessa ei ole. Uusi tulokas saattaa nähdä kahden nuotio­paikan välissä olevan rannan huippu­paik­kana. Paikal­liset kuitenkin tietävät sen niin sanotuksi viiden minuutin uimaran­naksi. Sen kauempaa rannalla ei viitsi viipyä, se on muura­haisten valtakuntaa.


Trombi muokkasi maisemaa

2000-luvulla trombi kulki saaren läpi kaataen satoja puita maahan. Vain hetkeä aiemmin aluetta hoitava Metsä­hal­litus oli suunni­tellut lisää­vänsä saareen lahopuita. Puita ei kuiten­kaan tarvinnut ruveta erikseen kaata­maan, koska luonto hoiti homman. Tästä syystä trombin kaatamat puut ovat yhä maassa.

Trombin jälkei­senä syksynä 10 metsuria ja räjäy­tys­ryhmä kävi raivaa­massa myller­ryksen jäljet. Osa puista oli niin jänni­tyk­sessä, että puu piti räjäyttää poikki. Hetken aikaa saaresta kuului mootto­ri­sa­hojen ampiais­pe­sä­mäinen surina ja muutama pamaus. Kukaan ei kuiten­kaan kiinnit­tänyt ääniin huomiota, sillä varus­kunta oli vielä tuolloin lähis­töllä.
Saaren paikkoja nimetty erakko­munkin mukaan

Itse saari on saanut nimensä siitä, että se näyttää sivusta päin katsot­tuna samalta kuin veden pinnassa liitävä joutsen. Saaren osia puoles­taan on nimetty Jouhte­ni­sessa asuneen erakko­munkin mukaan.

Vanhojen kerto­musten mukaan Siirnitsa asui Jouhte­ni­sessa 1500–1600-lukujen vaihteessa. Tarinat kertovat, että munkki karko­tet­tiin Kuhasalon munkki­luos­ta­rista Jouhte­ni­seen – syynä oli ”suuri synti”.

Saaressa oli aikanaan myös toinen tunnettu asukas: Saaren Sanna. Hän muutti saareen miehensä kanssa 1910-luvulla. Miehensä kuoleman jälkeen Sanna elätti perheensä kalas­ta­malla. Torppa on yhä saaressa olemassa.

Ja loppuun pitää tietysti yksi kummi­tus­ta­rina kertoa. Jouhte­nisen laitu­rilta näkee Heikin­luodon kalasaunan, joka on tehty ruumis­huo­neen vanhoista hirsistä. Kohta­laisen hyväkun­toista kalasaunaa käyte­tään harvi­naisen vähän nukku­mi­seen, siellä kuulemma kummittelee.

Jutun lähteenä on Kontio­lahden kunnan ympäris­tö­pääl­likkö Antti Suontama.

Lisäksi jutussa on hyödyn­netty Luontoon.fi-sivustoa.

Blogi on julkaistu alunperin www.kontiolahti.fi sivus­tolla 28.6.2019. Kirjoit­taja Niina Vatanen, jutun kuvat: Juha Rytkönen, Antti Suontama ja Niina Vatanen