Sampon Luomu­tila tarjoaa puhtaita makuja

Olemme lähdössä perheeni kanssa pyörä­ret­kelle kohti Sampon Luomu­tilaa. Aamupäivän sadepil­vien verho alkaa rakoilla ja heinä­kuinen iltapäivä muuttuu jälleen lämpi­mäksi haihdut­taen sateen kosteuden takaisin siniselle taivaalle. Hyppäämme pyörien kyytiin Kylmä­ojalta ja lähdemme matkaan.

Vain kymmenen minuutin pyörä­matkan jälkeen käännymme Lehmon K‑Marketin kohdalta Pelto­lan­tielle. Kaivan puhelimen taskusta ja alan tarkis­ta­maan oikeaa osoitetta. Eihän luomu­tila marja­pen­sai­neen voi täällä sijaita, aivan keskellä asuinaluetta!

Päästyämme tien päähän huomaan vanhan punamul­ta­maa­lilla maalatun pihara­ken­nuksen ja pihan toisella puolella sijait­sevan trakto­ri­hallin. Ollaanko sittenkin oikealla paikalla? No, sehän nähdään vain yhdellä tavalla. Ajamme pihaan ja tapaamme trakto­ri­hallin edessä tilan vanhemman ja nuoremman isännän, jotka toivot­tavat meidät tervetulleiksi.

Pitkästen perheen pihapii­rissä kohtaavat moderni ja vanha aika. Toisella puolella pihaa komeilee uusi trakto­ri­halli ja iso kiiltävä traktori, kun taas toisella puolen pihaa oleva hirsiaitta on raken­nettu jo 1800-luvun loppu­puo­lella.
– Mie on nyt tällä tilalla toisessa polvessa, eli isäni on ostanut tämän paikan, kertoo tilan vanhempi isäntä Sampo Pitkänen.

Alkupe­räinen Pitkästen suvun päätila sijaitsee vähän matkan päässä Vanhan Nurmek­sen­tien varrella, josta Sampo Pitkäsen ukki on lähtöisin. Pitkäsen isä muutti tilalle vuonna 1954.
– Mie sisaruk­sista nuorim­pana jäin jatka­maan tilan toimintaa vuonna 1975. Perin­teet saavat jatkoa, kun tilan isännyys siirtyy pojal­leni, luomu­vil­je­lijä kertoo.

Viljan­vil­je­lystä luopu­misen jälkeen tilalla on siirrytty luomu­vil­je­lyyn, ja viljan sijaan marjan­vil­jely on ollut pääosassa. Marjoista erityi­sesti musta­he­rukka on ollut vilje­lyssä pitkään. Mansikka on uusin tulokas tilalla.

Kävelemme pihapii­ristä kohti vilje­lyksiä. Heti päära­ken­nuksen takana tulee näkyviin laaja peltoaukea, joka onkin yllät­täen täynnä marja­puskia. Ensim­mäi­senä tulemme mansik­ka­pel­lolle, josta saamme maistiaiset Pitkäsen puolison juuri kerää­mistä mansi­koista. Oi, miten makeita mansi­koita! Pinta-alaa tilalla Pitkänen kertoo olevan noin 26 hehtaaria, josta suurin osa on omaa ja osa vuokramaata.

Herukoiden keruu tilalla tapahtuu heruk­ka­pui­mu­rilla, joka irrottaa marjat ravis­ta­malla oksia. Näin kypsät marjat saadaan ehjinä talteen.
– Puimu­rilla ei kannata ottaa ihan pientä määrää marjoja. Tämän vuoksi marjojen säilyt­tä­mistä varten on tilalle hankittu iso pakas­tin­kontti marjojen säily­vyyden turvaa­mi­seksi, luomu­vil­je­lijä kertoo.

Satokauden marjat lähtevät Pitkäsen luomu­ti­lalta jatko­ja­los­tuk­seen. Pitkänen tekee yhteis­työtä alueen muiden tuotta­jien kanssa ja marjojen lisäksi myös musta­he­rukan lehtiä kerätään talteen jatko­ja­los­tusta varten.

Luomu­tuo­tet­tuja marjoja voi satokauden aikana ostaa suoraan tilalta joko kerät­tynä, tai poimia tilalta itse. Taide­taankin tulla poimi­maan musta­he­ru­kasta mehumarjat, kunhan sato kypsyy elokuun aikana.

Suomessa satokausi on lyhyt, ja maatilan työt painot­tuvat kesäkuu­kausille. Pitkänen päätti käyttää talvi­kuu­kaudet tehok­kaasti ja alkoi hirsiy­rit­tä­jäksi.
– Sorva­simme pyörö­hir­si­mök­kejä ja pysty­tel­tiin niitä tähän maakun­taan, Pitkänen kertoo yritystoiminnastaan.

Samalla toiminnan ohessa Pitkänen valmisti mökkejä myös itsel­leen. Hulppeat hirsi­ra­ken­nukset nousivat Pielis­joen rantaan, aivan kiven­heiton päähän Lehmosta. Mökkejä on tällä hetkellä kahdeksan, joiden vuokraa­minen onkin muodos­tunut pääosaksi yrittäjän elinkeinoa.
– Vuokra­mök­kien suosio yllätti. Kaupungin ja palve­luiden lähei­syys vaikut­tavat toki paljon kysyn­tään, Pitkänen kertoo.

Mökkien vuokrauk­sessa kulunut kesä on ollut tähän asti todella hyvä ja kotimaan matkailun suosio on yllät­tänyt. Hyvin varus­tellut mökit ovat vuokrat­ta­vissa ympäri vuoden. Majoi­tus­ti­lojen yhtey­dessä asiak­kailla on käytös­sään savusauna, liikun­ta­halli, palju ja vene.

Maiste­lemme vielä puna- ja valko­he­ru­koita ja vadelmia ennen lähtöämme. Olipa mukava löytää tällainen helmi keskeltä Lehmon asutusa­luetta. Ihaste­lemme vielä pihan vanhaa tammea ja toivo­tamme luomu­tilan yrittä­jille hyvää jatkoa. Kesän maut suussamme lähdemme polke­maan kohti kotia viile­ne­vässä illassa.

Sampon luomu­tila ja mökit
Facebook
Insta­gram: @samponmokit
Pelto­lantie 14, 80710 Lehmo
[email protected]
puh. 0400 170 402

Blogi on julkaistu alunperin www.kontiolahti.fi sivus­tolla 4.8.2020. Kirjoit­taja ja kuvat Mikko Leinonen.