Maastopyöräilyä

Kontio­lah­della seikkaillaan!

Selkien Sisun järjes­tä­mässä Sisu-Seikkai­lussa kisail­tiin jälleen eri pitui­silla matkoilla. Kontio­lahden kesään olennai­sena osana kuuluva, rento seikkai­lu­ta­pah­tuma keräsi yli 400 henkilöä kilpai­le­maan kuudessa sarjassa. Tässä blogissa luodaan katsaus vuoden 2022 Sisu-Seikkailun tunnelmiin.

Valmis­tau­tu­minen

Kirjoi­timme vuoden 2021 PLAY-blogis­samme Sisu-Seikkai­luun vuosi­mallia 2021 valmis­tau­tu­mi­sesta. Tänä vuonna tapah­tuma järjes­tet­tiin kesäkuun ensim­mäi­senä viikon­lop­puna, joten valmis­tau­tu­mi­saikaa jäi huomat­ta­vasti vähemmän, kuin edellisen vuoden elokuussa pidet­tyyn kilpai­luun. Kuitenkin talven hiihto­kausi toi hyvän perus­kunnon ja kevään harjoi­tuk­siin kuuluivat muun muassa polku­juoksu, pyöräily, suunnistus ja rulla­hiihto. Maasto­pyörän selkään allekir­joit­tanut nousi ensim­mäisen kerran vasta kisa-aamuna, joten tämän lajin treenaa­minen jäi tällä kertaa vähemmälle.

Valmis­tau­tu­mi­seen kuuluvat myös vastoin­käy­miset. Tällä kertaa jouduimme turvau­tu­maan joukku­ees­samme sijais­jär­jes­te­lyihin, kun viime vuonna Kontio&Loikkaaja ‑tiimissä kisannut ja tämänkin vuoden tiimin kaptee­niksi jo ilmoi­tettu Niina ei päässyt tällä kertaa mukaan. Onneksi tuuraaja löytyi läheltä ja Kontion­loikan projek­ti­pääl­likkö Kimmo Turunen innostui mukaan. Samalla vaihdoimme sarjaa Adven­tu­resta Sisuun ja nimesimme joukku­eemme uudel­leen kaptee­nimme kunniaksi. Niinpä kunnan edustus­jouk­kueen nimi Sisu-Seikkai­lussa vuonna 2022 oli Niina, Kyllä Me Pärjätään!

Tiimi valmiina koitok­seen. Valokuva: Jarkko Peiponen
Kilpai­lu­aamun tunnelmia

Sunnun­tai­aamu 5.6.2022 valkeni pilvi­senä. Saavuin ampuma­hiih­tos­ta­dio­nille hyvissä ajoin vaille seitsemän. Ensim­mäi­senä ohjel­massa oli maasto­pyö­rien siirto lähtö­alu­eelle Lehmon urhei­lu­ken­tälle. Tälläkin kertaa maasto­pyörät sai kätevästi varattu Kontio­lahti Outdoorin kautta. Pyörien viennin jälkeen kuitta­simme EMIT-kortin, GPS-paikan­timen, kartat ja muut tarvik­keet ilmoit­tau­tu­mis­tel­talta ja pääsimme suunnit­te­le­maan reittiä. Aikaa tähän oli käytet­tä­vissä noin 1,5 tuntia.

Lähtö­alue häämöttää. Valokuva: David Huovelin

Karttoja tutkies­samme selvisi, että tällä kertaa Sisu-Seikkailun reitit tulisivat viemään Sisu-sarja­laiset Lehmon urhei­lu­ken­tältä Onkilammen, Utran­har­jujen sekä Lehmon kautta ampuma­hiih­tos­ta­dio­nille. Rasteja kartalla ja reitti­ku­vauk­sessa oli kaikkiaan kolme­kym­mentä ja optimi­pi­tuus täydel­li­sellä reitti­va­lin­nalla noin 35 kilometriä. Suunnit­te­limme reitin päälinjat ennak­koon ja pohdimme varsinkin muuta­mien pyöräi­ly­osuuk­siin liitty­vien reitti­va­lin­tojen kohdalla nopeinta vaihtoehtoa. Pääsääntö on se, että teitä kannattaa käyttää aina, kun mahdol­lista. Tämän jälkeen tulevat leveät polut ja viimeinen vaihtoehto pyörä­siir­ty­millä ovat kapeat polut, joissa vauhti hidastuu pakostakin.

Harjuja, polkuja ja vesistöjä

Sisu-sarjan lähtö tapahtui Lehmon urhei­lu­kentän jalka­pal­lon­ken­tältä klo 10.00. Noin kolme­kym­mentä tiimiä suuntasi ensiksi lyhyelle, vain neljän rastin suunnis­tus­ra­dalle lenkki­pol­kujen ja kunto­por­taiden maastoon. Yksi rasteista sijaitsi Suomen pisimmän männyn juurella kunto­por­taiden lähettyvillä.

Seuraava osuus koostui kuudesta maasto­pyö­räillen tai jalkaisin haetta­vasta rastista, jotka kaikki olivat sijoi­tettu Lehmon urhei­lu­ken­tältä etelään sijoit­tu­vien, todella jyrkkä­piir­teisten harjujen rintei­siin. Reitti­va­lin­tamme osoit­tautui hyväksi, sillä jätimme maasto­pyörät harjun päälle, ja kävimme hakemassa rastit juokse­malla. Näin säästyimme siltä, että olisimme kanta­neet maasto­pyöriä mukanamme todella vaikea­kul­kui­sessa maastossa ylös-alas harjujen rinteitä. Viimeiset tämän etapin rastit olivat sijoi­tettu Onkilammen ranta­maille, ja tässä reitti­va­lin­tamme kulki lammen länsi­puolen kautta suoalueiden läpi hiihto­latua pitkin rastin lähet­ty­ville. Tämä oli selkeä valinta, ja pyrimme sillä välttä­mään Onkilammen rantoja, joissa tiesimme olevan todella hidas­kul­kuista polkua.

Kolmas osuus olikin sitten melontaa, jonka lähtö­paik­kana toimi Onkilammen uimaranta. Hieman draamaa tälle osuudelle aiheutui edellä menevän joukkueen suoritus, jossa keskellä lampea kanootti kaatui ja molemmat melojat päätyivät veden varaan. Onneksi kokeneiden seikkai­li­joiden taidot ja pakol­liset turva­va­rus­teet, eli pelas­tus­liivit, auttoivat joukkueen takaisin kanoot­tiinsa. Oma suori­tuk­semme sen sijaan sujui hyvin, ja neljä rastia lammen rannoilta löytyivät turhia etsimättä.

Kanootit lähtö­val­miu­dessa. Valokuva: David Huovelin.
Maasto­pyö­räilyä Utran­har­juilta Jaamankankaalle

Seikkailun neljäs osuus oli puhdasta maasto­pyö­räilyä hyvin vaihte­le­vissa maastoissa. Alkuun suunta­simme Hotel Julien ohi Lehmon­harjun poluille kohti Utran­harjua. Väliin mahtui yksi haasta­vampi osuus, jossa kannoimme pyörät alas harjun jyrkkä­piir­teistä reunaa. Nopean vauhdin ja hieman jo väsyneiden seikkai­li­joiden keskit­ty­minen herpaantui ja neljä peräk­käistä rastia aiheut­tivat hieman päänvaivaa ja noin 20–30 minuutin viiveen, kun muutama näistä rasteista ei löyty­nyt­kään suoraan siltä paikalta, missä kuvit­te­limme niiden olevan.

Utran­pol­kujen yhden quest-rastin eli yllätys­teh­tävän aiheena oli uusi MTB-rata ja sen suorit­ta­minen parasta mahdol­lista vauhtia. Tästä reittimme vei Utran asuina­lueiden kautta takaisin Onkilam­melle, josta todella haastavan juurak­ko­polun varrelta kävimme poimi­massa yhden rastin. Seuraa­vaksi suunta­simme Lehmoon pääasiassa teitä pitkin, ja saavuimme kahdelle peräk­käi­selle questille, joista ensim­mäinen oli uimapat­jailua ja toinen viiva­suun­nistus Medisizen raken­nuksen ympäri pelkkien korkeus­käy­rien avulla. Näiden jälkeen matkamme jatkui kohti Jaaman­kan­gasta ja ampuma­hiih­tos­ta­dionia, ja matkan­var­rella oli vain kaksi helppoa rastia meille niin tutuissa maastoissa.

Loppusuun­nistus

Ampuma­hiih­tos­ta­dio­nilla jätimme pyörät ja turhat tavarat vaihtoa­lu­eelle. Loppu­hui­pen­tu­mana oli kolmen rastin suunnistus varus­kunnan vanhojen ampuma­ra­tojen ja Höytiäisen rannan alueella. Viimeinen, Jäähdy­tetyn Ladun pohjaa kulkeva Ässänousun rutistus vei seikkai­li­joilta viimeiset mehut.

Maaliin saapuessa huoma­simme iloksemme huollon pelaavan hyvin. Loppusi­joi­tuk­semme oli Sisu-sarjan seitsemäs sija, aikaa käytimme 3 tuntia 40 minuuttia ja kilomet­rejä mitta­riin tuli noin 48. Kaikkiaan todella hyvä suoritus!

Onnel­li­sena maalissa. Valokuva: Jarkko Peiponen

Sisu-Seikkailu vuosi­mallia 2022 oli todella onnis­tunut tapah­tuma. Monipuo­liset maastot, hyvät quest-rastit ja loistava tunnelma siivit­tivät seikkai­luamme. Tästä on hyvä jatkaa treenejä ja valmis­tau­tu­mista ensi vuoden tapah­tu­maan. Nähdään Sisussa 2023!

Sisu-Seikkailu 2022. Valokuva: Jarkko Peiponen.

Teksti: Jarkko Peiponen, yritys­val­men­taja, Kontion­loikka Oy 

Kuvat: Jarkko Peiponen, David Huovelin, Marko Tuovinen

Sisu-Seikkailun kotisivut: http://www.sisu-seikkailu.fi/

Tulos­pal­ve­luun: https://navisport.fi/events/ec06bf9b-f68c-4c24-88ea-502e3233e3d3/results