Höytiäisen ympäriajo – pyörällä!

Aamulla alkaa jännittää: mitä oikein olemme tekemässä? Olemme päättä­neet ajaa pyörillä Höytiäisen ympäri emmekä myöskään säästää kilomet­reissä. Vuonna 2023 Kontio­lahti täyttää 150 vuotta, joten tästä inspi­roi­tu­neena pyöräi­ly­matkan pituu­deksi on valittu 150 kilometriä. Joko arvaat, mitä ensi vuonna on luvassa?

Höytiäisen ympäria­joon on erilaisia mahdol­li­suuksia. Kukin voi rakentaa reitin mielei­sek­seen hyödyn­täen polkuja, sorateitä ja asvalttia. Jätämme omasta matka­suun­ni­tel­mas­tamme polut pois, jotta nyt testat­tava reitti sovel­tuisi myöhemmin erilai­sille pyörille. Lähdemme matkaan neljän hengen seuru­eella. Kukin on pakannut mukaan riittä­västi juotavaa ja syötävää, myös matkan varrella on tarkoitus pysähtyä syömään.

Pyöräily alkaa Kontio­lahden ampuma­hiih­tos­ta­dio­nilta ja etenee myötä­päi­vään kiertäen. Olemme ajaneet lyhyen matkaa Napakym­pin­tiellä, kun seuru­eesta kuuluu ensim­mäisen kerran: ”Joko ollaan perillä?”.

Seurue pysähtyy ensim­mäistä kertaa haukkaa­maan pientä purtavaa Höytiäisen kanavassa toimivan Punta­ri­kosken voima­lai­toksen kohdalle. Samaan aikaan muistut­te­lemme toinen toisil­lemme, että näin pitkän matkan aikana kannattaa huolehtia energian­saan­nista tasai­seen tahtiin.

On ensim­mäisen tauon aika.

Kunnas­niemen paikkeilla tie alkaa muuttua mäkiseksi, ja reidet pääsevät pikku­hiljaa töihin. Vastaa­vasti mukavat laskut tuovat lepoa jaloille. Tien oikealla puolella oleva pörriäis­pelto ehtii ilahduttaa alamä­keen viilet­tävän pyöräi­lijän, mutta kuva jää ottamatta – vauhtia ei malta katkaista jarrut­ta­malla kesken kaiken.

Matka jatkuu Polvi­järven ja Juuan puolelle

Höytiäisen veden­pinta kimal­telee aamupäivän aurin­gossa houkut­te­le­vasti. Lomakeskus Huhmarin rannassa vähän harmittaa, ettei uinti­kamp­peita ole mukana. Rannalla on hyvä pöytä­ryhmä, jonka ääreen on kuitenkin mukava pysähtyä tauolle.

Huhma­rissa on hyvä ja kaunis paikka pitää tauko.

Veden äärestä matka jatkuu kohti metsä- ja pelto­mai­semaa, ja lopulta Polvi­järven kirkon­ky­lälle päätyy pitkän ja loivan nousun jälkeen. Ylämä­keen polkiessa itselle motivaa­tiota tuo tieto siitä, että kohta pääsee lounaalle.

Lounaan nautti­mi­sesta saa uutta virtaa jatkaa taas eteenpäin.

Teemme lounaan jälkeen lisämutkan ja ajamme Kinahmon kautta. Jos itse haluaa ajaa mahdol­li­simman vähän soratiellä, kannattaa lisälenkki jättää tekemättä.

Kesken ajon kannattaa pysähtyä ihaste­le­maan maisemia.

Urhei­lu­kello näyttää ajetuksi matkaksi noin 80 kilometriä, kun yksi seuru­eesta esittää kysymyksen, onko kehossa tunte­muksia. Yksi ei ainakaan myönnä, toista naurattaa ja kolmas huokaisee. Mutta kyllä: satulassa istuminen on tehnyt tehtävänsä.

Marton­vaa­rassa on reitin kenties vauhdik­kaimmat mäet. Nousen polki­mille ja annan vauhdin viedä. Tämä tuo myös vaihtelua ajoasen­toon, minkä merkitys korostuu tässä vaiheessa matkaa.

Seuraa­vaksi pyöräi­lijät ajavat Juukaan.

Pyöräi­lemme Tuopan­joen kautta kohti Ranta­kylää. Höytiäistä on mukava ihastella polke­misen aikana.

Vielä jaksaa!
Tiedätkö sinä, missä tämä panda sijaitsee?

Venejoen kohdilla alkaa tuntua, että tässähän todella ollaan jo voiton puolella. 

Päivä kääntyy hiljal­leen iltaan ja kurvaamme pyörillä kohti Höytiäisen Helmeä. Siellä on ympäriajon aikaan käynnissä Höytiäisen kesäpäivä ‑tapah­tuma, ja myynti­pis­teeltä ostetut letut antavat lisävoimaa loppurutistukseen.

Tässä vaiheessa matkaa letut maistuvat erityisen hyviltä!
Vauhti kiihtyy Varparannalla

Liekö lettujen ansiota vai kaipuuta jo takaisin lähtö­pis­tee­seen, mutta vauhti alkaa kiihtyä. Asval­tilla ajo tuntuu hyvältä ja matka taittuu reipasta tahtia. Lopulta pääsemme Kontio­lahden kirkon­kylän kautta takaisin ampuma­hiih­tos­ta­dio­nille. Matkalle asetettu 150 kilometrin tavoite täyttyy: kokonai­suu­des­saan matka on 156,6 kilometriä. Innostus täyttää mielen!

Illalla pyörä­seurue palaa takaisin Kontio­lahden ampumahiihtostadioniolle.

Nyt reitti­vaih­toehdot ja pysäh­dys­paik­ka­mah­dol­li­suuksia on selvi­tetty. Lähdetkö sinä ensi vuonna mukaamme ajamaan Höytiäisen ympäri ja juhlis­ta­maan samalla 150-vuotiasta Kontiolahtea? 

Kuvat: Niina Vatanen, Krista Asikainen ja Kimmo Turunen