Kontiolahdella on paljon nähtävää ja koettavaa sotahistoriasta kiinnostuneille matkailijoille. Tässä blogiartikkelissa luomme katsauksen ensimmäisen maailman sodan kohteisiin, Salpalinjan linnoitteisiin, Veteraanipuistoon sekä Kontiorannan varuskunnan alueen muistomerkkeihin.
Kontiolahden vesitornia vastapäätä lähtee luontopolku Jakkilanvaaralle, jonne on kaivettu Venäjän keisari Nikolai II:n käskystä 400 metrin edestä taisteluhautoja ensimmäisen maailmansodan aikaan.
Lähdemme matkaan Kontiolahden vesitornin juurelta. Ylitämme 6‑tien ja poikkeamme luontopolulle matkallamme kohti Jakkilanvaaraa. Pian meidät ympäröi vehreä suomaisema. Pitkospuiden molemmin puolin avartuu suopursujen ja jo kukkineiden tupasvillojen kostea pelto.
Kun taisteluhautoja ja korsuja alettiin kaivaa Jakkilanvaaralle ensimmäisen maailmansodan aikaan 1910-luvulla, vaikuttavien petäjien sijasta vaaralla kasvoi nuorta taimikkoa. Vaaralta oli selkeä näkyvyys Höytiäiselle. Ei siis ihme, että Suomen silloinen suurruhtinas, Venäjän keisari Nikolai II antoi käskyn puolustusvarustusten kaivamiseen myös täällä.
Kesäkuinen mäntymetsä on täynnä elämää. Oravat kipittävät puiden runkoja pitkin, ja pikkulintujen viserrys täyttää metsän.
Viiden minuutin kävelymatkan jälkeen polku haarautuu vaaralla oikealle ja vasemmalle. Jatkamme matkaa oikealle kohti taisteluhautoja ja miehistökorsuja.
’’Venäjän sotilaallisiin suunnitelmiin kuului varustutuminen mahdolliseen Saksan maihinnousuun, joka tapahtui Etelä-Suomessa. Varustautuminen näkyi myös sotaväen lisääntymisenä maakunnassamme sekä linnoitustöinä maaseudun pienissä kylissä.’’
’’Kontiolahdella varustukset koostuvat kallioon louhituista tai maahan kaivetuista ampuma- ja yhdyshaudoista sekä miehistö- ja varastokorsuista. Kontiolahdella ei tehty lainkaan betonirakenteisia varustuksia. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset puolustusvarustukset ovat tyypillisesti pitkiä ja mutkittelevia (pisimmät satoja metrejä) ja useana toisiinsa välillisesti liittyvänä pätkänä.’’
Otteita Kontiolahden vesitornin juurella sijaitsevasta infotaulusta.
Taisteluhauta Jakkilanvaaralla. Mutkittelevat taisteluhaudat on kaivettu käsin lapiolla. Venäläiset kaivattivat linnoitteita alkuun myös paksun lumen aikaan.
Näkymä korsun pohjalta taisteluhaudalle. Korsuja on Jakkilanvaaralla yhteensä neljä, joista kahden kaivaminen on jäänyt kesken. Suomen itsenäistyttyä muun muassa puolustusvarustusten puurakenteet ja korsujen katot on jouduttu purkamaan ja rakennusmateriaalit palauttamaan silloiseen Venäjän Sosialistiseen Federatiiviseen Neuvostotasavaltaan.
Jakkilanvaara on nimetty aikoinaan vaaran kupeessa asuneen maanmittari-Jackin mukaan.
Vesitornilta pääsee nopeasti kävellen kirkonkylän keskustaan. Sotahistoriallisen kierroksen kirkonkylällä tekee kepeästi kävellen tai pyörällä.
Poimintoja Kontiolahdelta sotahistoriasta kiinnostuneille:
Kontiolahden evankelis-luterilaisen kirkon Sankarihautausmaan yhteydessä pääsee tutustumaan myös veteraanipuistoon sekä vapaussodan muistomerkkiin.
Kirkkokatu 6.
Evankelis-luterilaisen kirkon sisäpihalla sijaitseva vapaussodan muistomerkki, taustalla sankarihautoja ja veteraanipuisto.
Kuvanveistäjä Veikko Jalavan taidonnäyte, Sankarihautojen muistomerkki. Jalava veisti myös Onttolaan Rajamiespatsas ‑muistomerkin.
Valde Matias Sorsa oli yksi kolmesta kontiolahtelaisesta Mannerheim-ristin ritarista.
JR9-jalkaväkirykmentin muistomerkki entisen Kontiorannan varuskunnan paraatikentällä.
Jääkärintie 88.
Kollaan Vasama ‑muistomerkki Kontiorannassa, vuonna 2013 lakkautetun Pohjois-Karjalan Prikaatin pääportin läheisyydessä.
Olli Tiaisentie 1.
Salpalinja kohoaa näyttävänä muun muassa Kontiolahden ampumahiihtostadionin lähimaastoissa.
Napakympintien varrelta on helppo poiketa tutustumaan Salpalinjaan ja keskiraskaaseen m/43-mallin konekiväärikupuun.
Pohjois-Karjalaan tuotiin vuonna 1944 keskiraskaita konekiväärikupuja m/43 sijoitettaviksi Salpa-asemaan.
Tulevaisuuden kuusi. Muistojen metsä istutettiin 27.5.2018 Kontiolahden ampumahiihtostadionin ja Salpalinjan läheisyyteen, Metsähallituksen maille. Katso tästä video Pohjois-Karjalan veteraanien muistometsän ‑Facebook-sivuilta.
Muistojen metsän yhteydessä komeilevat Antti Ticklen tekemät esimerkkimotit.
’’Sota-ajan mottitalkoilla’’ viitataan jatkosodan aikana, vuonna 1942 talkootöin toteutettuihin kampanjoihin, joilla kannustettiin kaikkia kynnelle kykeneviä tekemään polttopuita niitä tarvitseville vähävaraisille.
Yksi Suomen sodan menestyksekkäistä taisteluista käytiin Mönninvaaran laella.
Mönnin kylätien varrella, kivenheiton päässä kylätalolta sijaitsee vuonna 1928 pystytetty muistomerkki. Täällä rohkeat talonpojat taistelivat ja ajoivat venäläiset Karjalasta 31.7.1808.
Napoleon ja Aleksanteri I sinetöivät Suomen kohtalon solmiessaan Tilsitin sopimuksen vuonna 1807. Sopimuksen seurauksena Aleksanteri I julisti sodan lankoaan, Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfia vastaan. Suomen sota syttyi. Haminan rauhan myötä Ruotsi joutui luopumaan Suomesta ja Suomi liitettiin autonomiseksi osaksi silloista Venäjän keisarikuntaa.
Kontiolahden satama-alueella, rautatien makasiinivarastossa sijaitsi jatkosodan aikana kaatuneiden evakuointikeskus. Keskus oli toiminnassa kahdesti, talvisodan jälkeen kaksi kuukautta ja kesällä 1944 puolentoista kuukauden ajan.
Kontiolahden satamaan on tuotu nähtäville myös muistotykki.
Satamatie 2.
Blogitekstiä varten on käytetty lähteenä Ritva Ahvenaisen Kontiolahti: kirkon kylä ‑teosta ja haastateltu kirjailija Jorma Kankaista Jakkilanvaaran historiasta. Luettelo Kontiolahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä ‑sivua on käytetty apuna tietojen koostamisessa.
Vaara-kirjastoista voi lainata kirjailija Jorma Kankaisen tuotantoa. Muun muassa seuraavat teokset kannattaa laittaa lukulistalle:
Maakunnan maalinnoitteet: ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet Pohjois-Karjalassa,
[J. Kankainen] 1999
Mökki yksillä — maja muilla: Kontiorannan varuskuntalaisten kesämökit ja yhteisömajat 1950–1960,
[J. Kankainen] 2005
Vallikaivannosta vapaustaistoon: venäläisten linnoitustöistä Kontiolahdella ensimmäisen maailmansodan aikana,
[J. Kankainen] 1997
Kiveen hakattu, pronssiin valettu: Joensuun seudun sotahistorialliset muistomerkit ja ‑laatat,
[J. Kankainen] 2007
Blogi on julkaistu alunperin www.kontiolahti.fi sivustolla 13.8.2020. Kirjoittaja ja kuvat Katri Penttinen.