Siinä se nyt on. Etsintämme tulos. Kevyt hiki otsalla pysähdyn ihastelemaan alas virtaavaa vettä. Metsän kätkemä vesiputous on löytämisen arvoinen.
Olemme liikkeellä sanomalehti Karjalaisen 23.7.2020 julkaiseman jutun innoittamana. Lukija on vinkannut kesäkohteeksi Kontiolahdella sijaitsevan vesiputouksen, jonka olemme päättäneet löytää.
Hyödynnämme jutussa annettuja ajo-ohjeita ja lähdemme matkaan kunnantalon pihasta. Autossani ajo-ohjeita lukee ääneen Jarkko Peiponen ja metsäosuuden suunnistuksesta vastaa Sari Jormanainen. 6‑tieltä käännymme Heinävaarantielle ja jatkamme matkaa vasemmalle, kun haarautumiskohdassa oikealle tarjoutuisi niin ikään mielenkiintoinen matkakohde eli Kolvananuuro.
Yhdeksän kilometrin kohdalla tie jälleen haarautuu – edelleen valitaan vasen ja lähdetään etenemään pitkin Suurivaarantietä. Noin 600 metrin jälkeen vasemmalle kääntyy metsäautotie, jota mennään lehden ohjeiden mukaan 1,7 kilometriä.
Tien ali kulkee puro, minkä jälkeen jätämme auton tienvarteen ja hyppäämme kulkusuunnasta katsottuna vasemmalla olevaan metsään puroa seuraten. Paluumatkalla huomaamme, että auto olisi kannattanut jättää hieman edemmäs purosta tien levikkeelle, jolloin matka vesiputoukselle olisi huomattavasti lyhyempi. Levikkeen jälkeen metsään lähtee ura, jota pitkin voi edetä. Itse putoukselle ei mene polkuja, vaikka paikalla näkyy kulkemisen jäljet.
Metsässä samoilu pidemmän version mukaan ei kuitenkaan haittaa. Saamme ihastella vaihtelevaa maastoa, soista maisemaa ja jyrkkää kalliota.
Laskeudun rinnettä alas ja pian metsässä alkaa voimistua palkitseva ääni: vedenkohina. Lopulta olemme päässeet perille.
Elokuun puolivälissä tehdyllä retkellä selviää hyvin ilman kumisaappaita, vaikka maa on paikoin kosteaa. Kesken matkan lisään hyttyskarkotetta, sillä reissua säestää hyttysten tasainen ininä.
Jos haluat suunnata paikan päälle koordinaattien avulla, otimme sitä varten vesiputouksen alaosassa näyttökuvan 112-sovelluksen antamista sijaintitiedoista.
Aion suunnata tänne uudestaan viimeistään ensi keväänä, jolloin vesiputouksen voisi kuvitella olevan vuolaimmillaan. Kenties silloin ehtisi syödä eväät vesiputousta ihastellessa ja kuunnellessa.
Blogi on julkaistu alunperin www.kontiolahti.fi sivustolla 21.8.2020. Kirjoittaja Niina Vatanen.