Categories
Yleinen

Linnunsuon kosteikko –lintuparatiisi Kontiolahdella

Linnunsuon kosteikon maisemaa. Kuva: Mikko Leinonen

Toukokuisen aamun kosteus nousee ruohikosta ohueksi usvaksi. Aikaisin noussut aurinko ja harvinaisen lämmin ilma haihduttavat usvan kuitenkin nopeasti. On kevään ensimmäinen lämpöjakso ja lämpömittari näyttää jo aamusta yhdeksäätoista astetta. Ajelen Selkien kylätietä ja huomaan nousseeni melko ylös vaaralla, jonka alta avautuu kaunis maalaismaisema. Makealta metsältä tuoksuva tuuli lupailee kesää, mutta siinä on myös häivähdys kevään viileyttä –viikko sitten metsässä oli vielä lumipälviä siellä täällä.

Linnunsuon opastetaulu parkkipaikalla ja lintujen tarkkailulava. Kuva: Mikko Leinonen

Olen perillä Linnunsuon kosteikolla ja ajan auton parkkipaikalle, joka on aivan tien vieressä. Parkkipaikalla on opastaulu, josta matkaa lintujen tarkkailuun tarkoitetulle lavalle on vain noin 20 metriä. Nousen lavalle pyörätuoliliuskaa pitkin ja tervehdin lintuoppaaksi pyytämääni Hannu Lehtorantaa. Katselemme hetken aluetta kiikarin linssien läpi. Olen varsin vaikuttunut ja yllättynytkin, kuinka iso alue onkaan! Kiikaroidessamme lintuja huomaan ruokokerttusen, joka lennähti rantakaislikon korteen laulamaan säksättävää lauluaan. Napsautan kuvan ruskeasta linnusta, joka kevään huumassa takoo omia säkeitään meistä välittämättä.

Ruokokerttunen laulaa korressa. Kuva: Mikko Leinonen

Tero Mustonen osuuskunta Lumimuutoksesta saapuu myös paikalle kertomaan alueen ennallistamisesta. Pyydän Mustosta kertomaan mikä Linnunsuon alue oikeastaan on ja mitä alueella on tehty.

–Linnunsuo on entinen turvetuotantoalue. Vuonna 2010 alueelta laski happamia vesiä Jukajokeen, joka aiheutti kalakuolemia alapuolisessa vesistössä. Kalakuolemien jälkeen käynnistyi kylävetoinen vesiensuojeluhanke. Turvetuotantoyhtiö Vapo perusti alueelle ensimmäiset altaat hillitsemään happamuuden leviämistä ympäristöön. Kaikkien suureksi yllätykseksi linnut ottivat alueen haltuun jo ensimmäisen vuoden aikana, kertoo Mustonen.

–Osuuskunta lumimuutos alkoi määrätietoisesti viemään aluetta eteenpäin luontokohteena. Linnunsuon kosteikkoa on tehty kymmenisen vuotta ja kohde alkaa vähitellen olemaan valmis. Tavoitteena on se, että happamia vesiä ei pääse alapuoliseen vesistöön. Samalla koko Jukajoen valuma-alue ennallistettiin ja tehtiin kutualueita taimenille, Mustonen jatkaa.

–Tänä päivänä Linnunsuo on 183 hehtaarin ennallistamisala ja Suomi 100 vuotta luonnonsuojelualue, jossa on tavattu yli 195 lintulajia. Linnunsuo on kansallisesti hyvin merkittävä lintualue. Vuoden aikana retkeilijöitä käy reilusti ja tänä vuonna 2000 kävijän raja ylitetään toukokuun aikana. Syy paikan suosioon on siinä, että paikka on lähellä ja helposti saavutettavissa. Lumimuutos osuuskunta on rakentanut lintutasanteen, laavun, vessan, polut ja infokyltit, kertoo Mustonen.

Linnunsuon kosteikon eteen on tehty yhteistyötä alueen yhteisöjen kanssa. Esimerkiksi paikallinen metsästysseura suorittaa alueella haitallisten vieraslajien poistoa. –Monimuotoisuusarvot sovitetaan yhteistoiminnalla yhteen, kertoo Mustonen.

Hannu Lehtoranta, Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen (PKLTY) hallituksen puheenjohtaja ja Birdlife Suomi Ry:n hallituksen jäsen on lupautunut lintuoppaaksi paikalle. Miksi retkeilijän kannattaisi tulla Linnunsuolle? Lehtoranta kuvaa syytä yhdellä sanalla:  –Lintukeidas. Alue on osoittautunut monipuolisen ja runsaan linnuston alueeksi. Pesimäalueena tärkeä ja lintujen muuttoreitit mahdollistavat sen, että hyvä alue vetää lintuja levähtämään ja pesimään, Kertoo Lehtoranta. Kosteikkoalueelle tyypillisten lajien lisäksi alueella on tavattu myös harvinaisempia lintulajeja vuosittain. –Harvinaisuuslajien listalla on muun muassa tundrakurppelo, palsasirri, isovesipääsky, nummikirvinen, lampiviklo ja rantakurvi, Lehtoranta jatkaa.

Hannu Lehtoranta Pohjois-Karjalan lintutieteellisestä yhdistyksestä kiikaroimassa pikkulokkeja. Kuva: Mikko Leinonen

Lähdemme tutustumaan kolmisin tarkemmin kosteikkoalueeseen yhtä aluetta kiertävää kulkureittiä pitkin. Kiertäessämme havaitsen muun muassa keltavästäräkin, punajalkaviklon ja pikkulokin. Pikkulokki onkin tyypillinen laji juuri Pohjois-Karjalassa. Polku on helppokulkuinen ja siitä on erittäin hyvät näkymät eri suuntiin. Tätä reittiä pitkin kävelymme kestää noin puolisen tuntia, kun samalla pysähtelemme juttelemaan ja katselemaan muuttavia lintuja. Havaitsemme lähestyvän hanhiparven horisontista. Parvi valkoposkihanhia saapuu kohti kosteikkoa kaakattaen. Parvi tekee kierroksen ylitsemme kuin tilauksesta.

Valkoposkihanhia muutolla. Kuva: Mikko Leinonen

Paikalle on erittäin helppo tulla esimerkiksi Joensuun suunnasta. Ilomantsintieltä käännytään Jukajoentielle, jota ajetaan noin 3,5 km, kunnes saavutaan paikalle. Auton saa parkkiin sille varatulle alueelle heti tien vieressä. Autopaikalta on vain kivenheitto lintujen tarkkailuun tarkoitetulle lavalle. Lintulava on saavutettavissa myös pyörätuolilla. Lintulavasta vähän matkan päässä on laavu omalla tulipaikalla ja wc. Linnunsuon alue on luonnonsuojelualue, eikä moottoriajoneuvolla liikkuminen ole sallittua. Alueella pääsee kuitenkin hienosti liikkumaan altaiden keskelle sinne varta vasten rakennetuilla poluilla, joista käsin voi aistia, kuinka monet lintu- ja muut lajit ovat asuttaneet alueen.

Linnunsuolle on rakennettu kulkureittejä, joita pitkin voi vapaasti kulkea lintuja häiritsemättä. Kuva: Mikko Leinonen

Alue tarjoaa ainutlaatuisuudellaan ennenkokemattoman luontoelämyksen ja sopii hyvin käyntikohteeksi monenlaisille retkeilijöille ja ulkoilijoille. Parhaiten alueeseen pääsee tutustumaan polkuja pitkin. Kävelyn jälkeen sopii syödä eväitä laavun suojassa, satoi tai paistoi.