Categories
Yleinen

Kontiolahden Kotiseutukeskuksen perinnepihan lumoissa

Saavun Kontiolahden Kotiseutukeskukselle, ja upea vehreä piha kutsuu puutarhaan, myös kesäajan laitumella olevat hevoset hurmaavat perinteikkäässä maisemassa. Olen käynyt Kotiseutukeskuksella aiemmin häissä sekä syntymäpäiväjuhlissa, onkin ihana päästä kuulemaan paikan historiasta ja tutustumaan tiloihin paremmin.

Kotiseutukeskuksen pihalla käy sopiva kuhina; paikalla on aktiivisia Kontiolahti-seuran jäseniä talkoissa, ja navetan puolella on pian alkamassa Senioriteatterin näytös sekä illalla vielä Navettakonsertti. Eila Arveli (Kontiolahti-seuran jäsen), Marjut Hiltunen (Kontiolahti-seuran varapuheenjohtaja) ja Jukka Kinnunen (Kontiolahti-seuran puheenjohtaja) saapuvat tervehtimään ja lähdemme Marjut Hiltusen kanssa tutustumaan pihapiiriin ja paikan historiaan upeassa auringonpaisteessa.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, piha
Ihanat kukkapenkit ja piha houkuttelevat kesäjuhlien pariin, perinnepihapiiri luokin kuvauksellisen miljöön juhlakuville. Kuvassa pihasauna.

Historian siipien havinaa

Kontiolahden kirkonkylän historia juontaa juurensa 1500-luvulle, jolloin kylälle on tullut ensimmäisiä asukkaita tiettävästi Kontioniemestä. Tuolloin kylän väestö on ollut ortodoksista, mutta v. 1617 Stolbovan rauhan jälkeen alue liitettiin osaksi Ruotsin valtakuntaa ja vuosikymmenten kuluessa alueelle alkoi muuttaa myös luterilaista väestöä.

Kotiseutukeskuksen paikalla on sijainnut alun perin talo, joka on ollut kylätien varren talojonon pohjoisin talo. Alun perin tila on ollut nimeltään Karvola ja myöhemmin tilan jaon jälkeen Jussila. Talo sijaitsee melkein Höytiäisen rannalla, tuolloin pitkän talojonon pohjoispäässä. Taloja yhdisti vanha kylätie, jonka päässä sijaitsee nykyisin tuulimylly (rakennettu alun perin v. 1900 Kirnukallion tilalla, siirretty ja uudistettu myöhemmin). Tien paikan voi edelleen nähdä katsoen tuulimyllyltä Räsälän tilalle päin.

Päärakennuksen historialliset hetket

Kotiseutukeskuksen päärakennus on siirretty Kontiolahden kirkonkylälle 1990-luvun alussa Kulhosta, missä talo on toiminut Hovilan tilan päärakennuksena. Talo on rakennettu alun perin 1700–1800-lukujen vaihteessa. Päätalo on ollut ns. paritupa eli talon molemmissa päissä on ollut tupa ja niiden välissä porstua eli eteinen. Perinnönjaossa toinen tupa on siirretty pois ja tilalle on rakennettu kaksi kamaria. 1990-luvun alussa Kontiolahti-seura on kunnostanut talon pääasiassa talkoovoimin. Talon kunnostuksen yhteydessä eteiseen rakennettiin kaksi WC-tilaa ja eteisen perälle keittiö.

Tuvassa on heti vasemmalla suuri uuni, joka on ollut alun perin suurempikin, 24 leivän uuni. Tuvan uuni on alun perin ollut savu-uuni eli sisäänlämpiävä uuni. Tuolloin lämmityksen ajaksi on siirrytty toiseen huoneeseen, koska savu on tullut lämmitettäessä sisälle.

Päätalon tupaan mahtuu 80 henkilöä. Tuvassa on upeat hirsiseinät ja huonetta koristaa myös muun muassa entisajan puuesineet. 

Kontiolahden Kotiseutukeskus, tupa
Päätalon tuvan upeat hirsiseinät ja koristeena olevat entisajan käyttöesineet houkuttelevat huomaansa.

Päätalon kamarit on sisustettu kustavilaiseen ja biedermeiertyyliin. Salikamariin mahtuu 20 henkilöä. Jokaista tilaa voi vuokrata myös erikseen. Tiloja vuokrataan pääosin kesäkaudella, mutta päärakennusta on mahdollista vuokrata myös talvisin.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, pieni kamari, taulu
Pienemmässä kamarissa on taulu Onni Räsäsestä, hän vuokrasi Kotiseutukeskuksen tontin kunnalle edullisesti tukien perinteiden säilymistä.
Kontiolahden Kotiseutukeskus, salikamari
Suuremman, salikamarin, upeat paperitapetit ovat käsin sabluunan avulla maalattuja.

Kotiseutukeskuksen historiaan on kuulunut aivan ihailtavaa talkoohenkeä kautta aikain, tuota talkoohenkeä on nähtävillä nykypäivänäkin seuran jäsenten keskuudessa. Tunnelma on hyvin lämmin ja vieraanvarainen, pöydässä onkin pian kahvia ja pullaa.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, tupa, kahvit
Kahvit tuvan pöydän ääressä.

Menemme kahvin jälkeen takaisin ulos, ja kuulen Marjut Hiltuselta ja Osmo Karttuselta (Kontiolahti-seuran jäsen, asiantuntija) lisää paikan historiasta.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, päärakennus, Marjut Hiltunen ja Osmo Karttunen
Marjut Hiltunen (Kontiolahti-seuran varapuheenjohtaja, kuvassa oikealla) ja Osmo Karttunen (Kontiolahti-seuran jäsen, asiantuntija, kuvassa vasemmalla) Kotiseutukeskuksen päärakennuksen nurkalla.

Juhlavan kivinavetan pauloissa

Liuskekivikaaret ovien päällä houkuttelevat astumaan sisään nykyisin juhlatilana toimivaan navettaan. 1800-luvulla pihapiiriin on rakennettu navetta. Tarinan mukaan navetan rakennuskivet on tuotu Höytiäisen saarista uuden kirkon rakennusta varten (vanha kirkko paloi vuonna 1879), mutta kirkosta päätettiin tehdä puukirkko, joten kivistä rakennettiin kirkon ympärille aita sekä Jussilan tilan kivinavetta 1800-luvun lopulla. Navetan puuosat ovat tuhoutuneet tulipalossa kahdesti, viimeisimmäksi 1970-luvulla. Kontiolahti-seura aloitti Kotiseutukeskuksen työt navetan kunnostuksella vuosina 1991–1994. Tuolloin navettaan tehtiin pääasiassa talkoovoimin uudet puuseinät, katto, ikkunat, ovet, lattia sekä keittiö ja ylisille kokous-/näyttelytila, ja pihasta tehtiin perinnepihapiiri. 

Tunnelmalliseen navettaan mahtuu 120 henkilöä. Navetta onkin nähnyt niin useat häät kuin syntymäpäiväjuhlatkin. Tänään navetassa on paikalla lavasteita teatteriesitystä varten. Illalla navetassa järjestetään konsertti, tilasta on siis moneksi. Navetan erillinen keittiö mahdollistaa vaikka pelkän navetan vuokraamisen, ja aulaan saakin tarjottavat esille noutopöytään. Navetan aulasta löytyy myös käynti wc-tiloihin.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, kivinavetta, ovien liuskekivikaaret
Navetan ovien liuskekivikaaret ovat mahtava taidonnäyte.
Kontiolahden Kotiseutukeskus, kivinavetta, kuovi
Kuovi viihtyy juhlavan kivinavetan katon harjalla.
Kontiolahden Kotiseutukeskus, kivinavetta, juhlatila
Kivinavetan juhlatila soveltuu moneen käyttöön, myös teatteriesitykseen.

Perinnesaunan taikaa

Perinnepihalta löytyy lämpimän tunnelman lisäksi myös sauna terasseineen. Saunaa on mahdollista vuokrata. Saunan ihanana yksityiskohtana löytyy myös kouru, jota pitkin kiukaalle kaadetaan vettä pieninä lorauksina. Täällä olisi varmasti upeat löylyt ja saunan jälkeen pääsisi viilentymään terassille maalaismaisemaa ihastellen, saattaisivatpa siinä äärellä hevosetkin käydä tervehtimässä.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, pihasauna, kouru, kiuas
Pihasaunassa vettä kaadetaan kiukaalle kourua pitkin pieninä lorauksina.

Kotiseutukeskuksessa on avoimet ovet heinäkuussa keskiviikkoisin klo 11:00–14:00, jolloin paikalla on henkilö kertomassa paikan historiasta sekä esittelemässä tiloja.

Kotiseutukeskukselle kannattaa tulla tutustumaan niin matkailijoiden kuin paikallistenkin!

Teksti/kuvat: Krista Asikainen

Yhteystiedot

Kontiolahden Kotiseutukeskus
Kontiolahti-Seura ry
Vierevänniementie 5
81100 Kontiolahti
kotiseutukeskus@gmail.com
p. 0400 275 599
Facebook: Kontiolahti-seura