Kontiolahden Kotiseutukeskus, piha

Kontio­lahden Kotiseu­tu­kes­kuksen perin­ne­pihan lumoissa

Saavun Kontio­lahden Kotiseu­tu­kes­kuk­selle, ja upea vehreä piha kutsuu puutar­haan, myös kesäajan laitu­mella olevat hevoset hurmaavat perin­teik­käässä maise­massa. Olen käynyt Kotiseu­tu­kes­kuk­sella aiemmin häissä sekä synty­mä­päi­vä­juh­lissa, onkin ihana päästä kuule­maan paikan histo­riasta ja tutus­tu­maan tiloihin paremmin.

Kotiseu­tu­kes­kuksen pihalla käy sopiva kuhina; paikalla on aktii­visia Kontio­lahti-seuran jäseniä talkoissa, ja navetan puolella on pian alkamassa Senio­ri­teat­terin näytös sekä illalla vielä Navet­ta­kon­sertti. Eila Arveli (Kontio­lahti-seuran jäsen), Marjut Hiltunen (Kontio­lahti-seuran varapu­heen­joh­taja) ja Jukka Kinnunen (Kontio­lahti-seuran puheen­joh­taja) saapuvat terveh­ti­mään ja lähdemme Marjut Hiltusen kanssa tutus­tu­maan pihapii­riin ja paikan histo­riaan upeassa auringonpaisteessa.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, piha
Ihanat kukka­penkit ja piha houkut­te­levat kesäjuh­lien pariin, perin­ne­pi­ha­piiri luokin kuvauk­sel­lisen miljöön juhla­ku­ville. Kuvassa pihasauna.

Histo­rian siipien havinaa

Kontio­lahden kirkon­kylän historia juontaa juurensa 1500-luvulle, jolloin kylälle on tullut ensim­mäisiä asukkaita tiettä­västi Kontio­nie­mestä. Tuolloin kylän väestö on ollut ortodok­sista, mutta v. 1617 Stolbovan rauhan jälkeen alue liitet­tiin osaksi Ruotsin valta­kuntaa ja vuosi­kym­menten kuluessa alueelle alkoi muuttaa myös luteri­laista väestöä.

Kotiseu­tu­kes­kuksen paikalla on sijainnut alun perin talo, joka on ollut kylätien varren talojonon pohjoisin talo. Alun perin tila on ollut nimel­tään Karvola ja myöhemmin tilan jaon jälkeen Jussila. Talo sijaitsee melkein Höytiäisen rannalla, tuolloin pitkän talojonon pohjois­päässä. Taloja yhdisti vanha kylätie, jonka päässä sijaitsee nykyisin tuuli­mylly (raken­nettu alun perin v. 1900 Kirnu­kal­lion tilalla, siirretty ja uudis­tettu myöhemmin). Tien paikan voi edelleen nähdä katsoen tuuli­myl­lyltä Räsälän tilalle päin.

Päära­ken­nuksen histo­rial­liset hetket

Kotiseu­tu­kes­kuksen päära­kennus on siirretty Kontio­lahden kirkon­ky­lälle 1990-luvun alussa Kulhosta, missä talo on toiminut Hovilan tilan päära­ken­nuk­sena. Talo on raken­nettu alun perin 1700–1800-lukujen vaihteessa. Päätalo on ollut ns. paritupa eli talon molem­missa päissä on ollut tupa ja niiden välissä porstua eli eteinen. Perin­nön­jaossa toinen tupa on siirretty pois ja tilalle on raken­nettu kaksi kamaria. 1990-luvun alussa Kontio­lahti-seura on kunnos­tanut talon pääasiassa talkoo­voimin. Talon kunnos­tuksen yhtey­dessä eteiseen raken­net­tiin kaksi WC-tilaa ja eteisen perälle keittiö.

Tuvassa on heti vasem­malla suuri uuni, joka on ollut alun perin suurem­pikin, 24 leivän uuni. Tuvan uuni on alun perin ollut savu-uuni eli sisään­läm­piävä uuni. Tuolloin lämmi­tyksen ajaksi on siirrytty toiseen huonee­seen, koska savu on tullut lämmi­tet­täessä sisälle.

Päätalon tupaan mahtuu 80 henkilöä. Tuvassa on upeat hirsi­seinät ja huonetta koristaa myös muun muassa entisajan puuesineet. 

Kontiolahden Kotiseutukeskus, tupa
Päätalon tuvan upeat hirsi­seinät ja koris­teena olevat entisajan käyttö­esi­neet houkut­te­levat huomaansa.

Päätalon kamarit on sisus­tettu kusta­vi­lai­seen ja bieder­meier­tyy­liin. Salika­ma­riin mahtuu 20 henkilöä. Jokaista tilaa voi vuokrata myös erikseen. Tiloja vuokra­taan pääosin kesäkau­della, mutta päära­ken­nusta on mahdol­lista vuokrata myös talvisin.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, pieni kamari, taulu
Pienem­mässä kamarissa on taulu Onni Räsäsestä, hän vuokrasi Kotiseu­tu­kes­kuksen tontin kunnalle edulli­sesti tukien perin­teiden säilymistä.
Kontiolahden Kotiseutukeskus, salikamari
Suuremman, salika­marin, upeat paperi­ta­petit ovat käsin sabluunan avulla maalattuja.

Kotiseu­tu­kes­kuksen histo­riaan on kuulunut aivan ihail­tavaa talkoo­henkeä kautta aikain, tuota talkoo­henkeä on nähtä­villä nykypäi­vä­näkin seuran jäsenten keskuu­dessa. Tunnelma on hyvin lämmin ja vieraan­va­rainen, pöydässä onkin pian kahvia ja pullaa.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, tupa, kahvit
Kahvit tuvan pöydän ääressä.

Menemme kahvin jälkeen takaisin ulos, ja kuulen Marjut Hiltuselta ja Osmo Karttuselta (Kontio­lahti-seuran jäsen, asian­tun­tija) lisää paikan historiasta.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, päärakennus, Marjut Hiltunen ja Osmo Karttunen
Marjut Hiltunen (Kontio­lahti-seuran varapu­heen­joh­taja, kuvassa oikealla) ja Osmo Karttunen (Kontio­lahti-seuran jäsen, asian­tun­tija, kuvassa vasem­malla) Kotiseu­tu­kes­kuksen päära­ken­nuksen nurkalla.

Juhlavan kivina­vetan pauloissa

Liuske­ki­vi­kaaret ovien päällä houkut­te­levat astumaan sisään nykyisin juhla­ti­lana toimi­vaan navet­taan. 1800-luvulla pihapii­riin on raken­nettu navetta. Tarinan mukaan navetan raken­nus­kivet on tuotu Höytiäisen saarista uuden kirkon raken­nusta varten (vanha kirkko paloi vuonna 1879), mutta kirkosta päätet­tiin tehdä puukirkko, joten kivistä raken­net­tiin kirkon ympärille aita sekä Jussilan tilan kivina­vetta 1800-luvun lopulla. Navetan puuosat ovat tuhou­tu­neet tulipa­lossa kahdesti, viimei­sim­mäksi 1970-luvulla. Kontio­lahti-seura aloitti Kotiseu­tu­kes­kuksen työt navetan kunnos­tuk­sella vuosina 1991–1994. Tuolloin navet­taan tehtiin pääasiassa talkoo­voimin uudet puuseinät, katto, ikkunat, ovet, lattia sekä keittiö ja ylisille kokous-/näyt­te­ly­tila, ja pihasta tehtiin perinnepihapiiri. 

Tunnel­mal­li­seen navet­taan mahtuu 120 henkilöä. Navetta onkin nähnyt niin useat häät kuin synty­mä­päi­vä­juh­latkin. Tänään navetassa on paikalla lavas­teita teatte­rie­si­tystä varten. Illalla navetassa järjes­te­tään konsertti, tilasta on siis moneksi. Navetan erillinen keittiö mahdol­listaa vaikka pelkän navetan vuokraa­misen, ja aulaan saakin tarjot­tavat esille nouto­pöy­tään. Navetan aulasta löytyy myös käynti wc-tiloihin.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, kivinavetta, ovien liuskekivikaaret
Navetan ovien liuske­ki­vi­kaaret ovat mahtava taidonnäyte.
Kontiolahden Kotiseutukeskus, kivinavetta, kuovi
Kuovi viihtyy juhlavan kivina­vetan katon harjalla.
Kontiolahden Kotiseutukeskus, kivinavetta, juhlatila
Kivina­vetan juhla­tila soveltuu moneen käyttöön, myös teatteriesitykseen.

Perin­ne­saunan taikaa

Perin­ne­pi­halta löytyy lämpimän tunnelman lisäksi myös sauna teras­sei­neen. Saunaa on mahdol­lista vuokrata. Saunan ihanana yksityis­koh­tana löytyy myös kouru, jota pitkin kiukaalle kaade­taan vettä pieninä lorauk­sina. Täällä olisi varmasti upeat löylyt ja saunan jälkeen pääsisi viilen­ty­mään teras­sille maalais­mai­semaa ihastellen, saattai­si­vatpa siinä äärellä hevosetkin käydä tervehtimässä.

Kontiolahden Kotiseutukeskus, pihasauna, kouru, kiuas
Pihasau­nassa vettä kaade­taan kiukaalle kourua pitkin pieninä lorauksina.

Kotiseu­tu­kes­kuk­sessa on avoimet ovet heinä­kuussa keski­viik­koisin klo 11:00–14:00, jolloin paikalla on henkilö kerto­massa paikan histo­riasta sekä esitte­le­mässä tiloja.

Kotiseu­tu­kes­kuk­selle kannattaa tulla tutus­tu­maan niin matkai­li­joiden kuin paikallistenkin!

Teksti/kuvat: Krista Asikainen

Yhteys­tiedot

Kontio­lahden Kotiseu­tu­keskus
Kontio­lahti-Seura ry
Viere­vän­nie­mentie 5
81100 Kontio­lahti
[email protected]
p. 0400 275 599
Facebook: Kontio­lahti-seura