Kesäinen järvimaisema Höytiäiseltä.

Kontio­lahti – ainakin 150-vuotta matkailua

Kontio­lahden matkailun historia on värikäs ja täynnä tarinoita. 1900-luvun alkuvuo­sina lienee kansal­lis­sä­vel­tä­jämme Jean Sibelius kulkenut kuntamme läpi häämat­kal­laan kohti Kolia ja Lieksaa yhdessä vaimonsa Ainon kanssa.

Kolin suuntaan sijoittuu myös Herajärven alue, jossa on ainakin 1950-luvulta alkaen ollut monipuo­lista vesistö- ja luonto­mat­kailua. Nykyi­sel­lään Kolilta alkava Herajärven kierros 40 kilometrin mittai­sena ympyrä­reit­tinä halkoo alueen jylhiä vaara­mai­semia. 1990-luvun alussa alueelle suunni­tel­tiin laajassa yhteis­työssä matkai­lua­luetta, jonka keskuk­sina olisivat olleet Kiviniemi Kontio­lahden puolella ja Napakallio Juuan puolella. Lisäksi Ikosen­vaaran alueelle kaavoi­tet­tiin lasket­te­lu­rinne vara-alueeksi, jos Ukko-Kolin rinteet olisi jouduttu lakkaut­ta­maan kansal­lis­puiston laajen­tuessa. Kuten nyt tiedämme, tämä hanke ei toteu­tunut. Sen sijaan Selkiellä Musta­vaaran lasket­te­lu­keskus on ollut toimin­nassa 1980-luvulta saakka ja tunnettu erityi­sesti lumilau­tai­li­joiden, perheiden ja aloit­te­le­vien lasket­te­li­joiden kohteena.

1980-luvulta alkanut ampuma­hiih­tos­ta­dionin kehitys maailman kuuluksi urheilun suurta­pah­tuman areenaksi on kehit­tänyt koko Pohjois-Karjalan matkailua. Viime aikoina säännöl­li­sesti kisaka­len­te­riin kuuluvat ampuma­hiihdon maail­mancup-tapah­tumat keräävät tuhan­sien ihmisten katso­ja­määrän joka kerta. Onhan kyseessä Pohjois-Karjalan toiseksi suurin säännöl­li­sesti järjes­tet­tävä suurta­pah­tuma, jonka olosuh­teiden takaa­mi­seksi alueelle valmistui ensilumen jäähdy­tetty latu vuonna 2005. Edellisen kerran vuonna 2015 järjes­tetyt ampuma­hiihdon maail­man­mes­ta­ruus­kil­pailut ovat taasen kerta­luokkaa isompi tapah­tu­mana. Kenties vuoden 2028 tai 2029 kisay­leisö ja turistit pääsevät jälleen nautti­maan MM-kisojen tunnelmasta.

Yhdessä stadionin kehityksen kanssa muukin Kontio­niemen alue on 1980-luvulta saakka ottanut askelei­taan matkailun saralla, alkuun alueella sijain­neen varus­kunnan ehdoilla ja myöhemmin sen loputtua matkai­lua­lu­eeksi päivit­ty­vänä. 1980-luvun lopussa aloite 18-reikäisen golfkentän raken­ta­mi­sesta sai tuulta alleen ja tänä päivänä alueella sijait­seva Kontio­niemi Golf on eittä­mättä yksi Suomen hienoimpia kenttiä miljööl­tään ja kuuleman mukaan myös monipuo­lisen haastava pelat­ta­vuu­del­taan kokeneil­lekin pelaajille.

Laaja­mit­taista majoi­tus­ka­pa­si­teetti Kontio­rannan alueelle on myös suunnit­teilla. 2000-luvun alkuvuo­sina paikal­lisen osuus­kaupan kylpy­lä­ho­tel­li­hanke Kontio­niemen paran­tolan paikalle kariutui, mutta kenties antoi lähtö­lau­kauksen alueen myöhem­mille kehity­sas­ke­leille. Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkau­tuksen jälkeen 2014 vuonna kunta hankki merkit­tävät maa-alueen entisen varus­kunnan maise­mista ja kaavoitti alueen matkai­lu­käyt­töön. Ensim­mäiset matkai­lu­yri­tykset alueelle saapuivat heti tuolloin ja tällä hetkellä Puulaakso Kontio­ranta suunnit­telee alueelle ekolo­gi­seen puura­ken­ta­mi­seen keskit­tyvää matkailu- ja elämyskeskusta.

Viime vuosina Kontio­lahden matkailu onkin kehit­tynyt pienin askelin suotui­saan suuntaan. Erilaisia, uniik­keja majoi­tus­koh­teita on avautunut, hyvänä esimerk­kinä Venejoen Piilo kuntamme pohjois­osassa. Palve­lu­va­li­koima on monipuo­lis­tunut ja saanut ympäri­vuo­ti­suutta. Esimer­kiksi Selkiellä sijait­seva Selkien Green Care tutus­tuttaa matkai­lijat pienen maatilan elämään ympäri vuoden. Pohjois-Karjalan johtavat ohjel­ma­pal­ve­lu­yri­tykset Karu Survival ja Kontio­lahti Outdoor puoles­taan opastavat matkai­lijat luontoe­lä­mysten äärelle!

Terve­tuloa kokemaan 150-juhla­vuot­taan viettävän Kontio­lahden parhaat palat!

Teksti:

Jarkko Peiponen, kunnan matkailun yhteyshenkilö