Viime lauantaina, 28. lokakuuta 2023, Kontiorannan Kasarmi 1 ‑rakennuksessa avattiin Muistojen Raja ‑museo. Avajaispäivänä paikalle saapui noin 150 henkilöä ja museovieraiden ilo ja hämmennys olivat käsin kosketeltavia: monen oli vaikea uskoa, että Kontiorannassa on nyt oma museo; paikka, joka omistautuu esittelemään alueen värikästä ja monivaiheista menneisyyttä.
Silmät kostuivat useaan otteeseen lauantaipäivän aikana, kun vanhoista valokuvista tunnistettiin tuttuja kasvoja – lähisukulaisia, ystäviä ja edesmenneitä läheisiä. Myös nauru kaikui museon betoniseinillä, kun varuskunnassa työskennelleet henkilöt saivat palata muistelemaan yhteisiä työvuosiaan.
Muistojen Raja ‑museo tarjoaa vierailijoilleen mahdollisuuden uppoutua Suomen itäisen raja-alueen ja Kontiolahden maanpuolustus- ja sotahistorian syvyyksiin. Museo tuo esiin kontiolahtelaisten sotilaiden ja lottien sekä kotirintaman muistoja, tarinoita ja esineistöä monenlaisissa muodoissa. Lisäksi museossa pääsee tutustumaan Kontiorannan alueella eläneiden yhteisön jäsenten tarinoihin. Museo on aikamatka, jolla vierailijat voivat astua takaisin menneeseen aikaan useista eri näkökulmista käsin.
Museossa on esillä esineistöä, valokuvia, sotien aikaisia filmitaltiointeja, henkilöhaastatteluja sekä kokemuksellisia huonetiloja, joissa hyödynnetään lavastustaidetta ja audiovisuaalista tarinankerrontaa. Huonetiloissa vierailijat pääsevät tutustumaan menneeseen aikaan kokemuksellisten ympäristöjen kautta: jatkosodan aikaisessa korsussa pääsee astumaan takaisin asemasodan aikaan, kaatuneiden metsä kuljettaa kokijansa sodan kovuuden keskelle, Marokon Kauhun huone ylläpitää Aarne Juutilaisen legendaa, ja varuskunnan makuutuvassa tutustutaan Kontiorannan varuskunnan historiaan. Muistojen Raja ei ole vain museo, se on aikamatka muistojen rajapinnoille.
Museon teemassa yhdistyvätkin ajatus Kontiolahden alueesta Suomen itäisenä ja maanpuolustuksellisesti merkittävänä maantieteellisenä raja-alueena, mutta samaan aikaan museon nimellä halutaan nostaa esiin uhka muistojen katoavaisuudesta: milloin olemme astuneet muistojen rajan yli niin, ettei muistoja ja niitä kantavia ihmisiä ole enää mahdollista tavoittaa?
Museo-projekti sai alkunsa vuonna 2020, kun Kontiolahden kulttuuripalvelut toteutti lyhytelokuvan “Viimeinen uinti”, joka avaa Kontiorannan yhteisön jäsenten muistoja ja historiaa. Elokuva valmistui syksyllä 2021 Taiteen edistämiskeskuksen myöntämän apurahan turvin, ja sen ensi-illan yhteyteen rakennettiin Muistojen Kontioranta ‑näyttely. Näyttelyssä kävi yli 800 vierailijaa sen viikonmittaisen aukiolon aikana. Kontiorannan ainutlaatuisuus ja merkitys muistojen kollektiivisena kehtona kiteytyi tuon kyseisen näyttelyn aikana. Ihmisiä saapui massoittain katsomaan elokuvaa ja tutustumaan näyttelyyn, ja kaikilla vierailijoilla oli oma tarinansa tai muistonsa kerrottavana Kontiorannasta.
Tuolloin tuli selväksi, että Kontioranta tarvitsisi pysyvän paikan, jonne voisi saapua muistelemaan ja tuntemaan niitä tunteita, joita Kontiorannan alueeseen ja sen historiaan liittyy. Onneksi viime syksynä (2022), kahden vuoden odottelun jälkeen Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Kontiolahden kunnalle apurahan museoprojektin toteuttamiseen. Ja nyt, Kontiorannassa on oma tila muistoille, kohtaamisille, keskustelulle, ja yhdessä olemiselle. Muistojen Raja ‑museo on paikka, jonne voi saapua upottautumaan muistoihin, jakamaan muistoja ja jossa voi synnyttää uusia muistoja.
Museon avajaispäivä oli ainutlaatuinen myös järjestäjien näkökulmasta: juuri avattu museotila ei ollut hetkeäkään hiljaa, vaan täyttyi jatkuvasta puheensorinasta, naurusta, hymyistä, kyynelistä ja hämmennyksen sekaisesta soperruksesta. Kiitoksia jaettiin auliisti, kun vierailijat ilmaisivat kiitollisuuttaan ja ihastustaan näyttelyyn ja museotiloihin. Meidän, järjestäjien, näkökulmasta Muistojen Raja ‑museo saavutti avajaispäivänään päämääränsä upealla tavalla; museossa esillä olevat muistot osoittivat, että ne eivät ole vain menneisyyden jäänteitä; ne ovat sytykkeitä, jotka paitsi tuovat esiin menneisyyden muistoja, ne myös synnyttävät uusia muistoja. Museo avasi ihmisten sydämet, tarjoten tilan jakaa omia kokemuksiaan ja tarinoitaan, ja loi yhteisöllisyyttä ainutlaatuisella tavalla. Muistojen Raja on enemmän kuin museo; se on paikka, jossa yhteisön historia elää, ja jossa jokainen kävijä voi tulla osaksi Kontiolahden rikasta menneisyyttä.
Esinenäyttely täydentää Muistojen Raja ‑museon kokoelmia
Juhannuksen jälkeisellä viikolla Kontiorannan vanhan varuskunta-alueen Kasarmi 2:seen avattiin alueen sotahistoriaa esittelevä esinenäyttely. Kontiolahden sotahistorian perinnetila on paikan virallinen nimi ja se sijaitsee VaaraSportin tiloissa. Talvella näyttely on avoinna pääasiassa viikonloppuisin VaaraSportin aukiolojen mukaisesti ja tilauksesta ryhmille muulloinkin. Kesäaikana aukiolot olivat laajemmat ja myös kesälle 2024 on suunniteltu päivittäisiä aukioloja.
Kesän ja syksyn aikana esinenäyttelyyn on tutustunut arviolta yli 1500 ihmistä. Esimerkiksi avajaispäivänä vieraita oli yli sata ja 22.9. alueella pidetyn Maanpuolustuspäivän aikana kävijöitä oli noin 500. Aihe siis kiinnostaa ihmisiä ja paikallishistoria tulee olemaan tärkeä osa myös opetustyössä tulevaisuudessa.
Esinenäyttelyn teemoja ovat muun muassa Kontiorannan varuskunnan historia, Kontiolahden sotilaskodin historia, Onttolan Rajajääkärikomppanian ja Pohjois-Karjalan Rajavartioston historia, Suojeluskunta ja Lotta Svärd toiminta Kontiolahdella sekä alueella perustettujen joukko-osastojen historia. Kaikista näistä teemoista on koottu omat esinenäyttelyt vitriineihin. Harvinaisia esineitä näyttelyssä ovat esimerkiksi Mannerheimristin ritari Lauri ”Lassi” Kokon allekirjoittama onnittelukortti aseveljelle, Lottien ilmavalvontatornin käsisuuntakehä sekä Kontiolahden Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin historiaan liittyvät esineet.
Myös erilaisin puvuin varustettuja mallinukkeja on näyttelyssä tätä kirjoitettaessa yli kymmenen erilaista. Pukukokoelman helmiä ovat muun muassa Hirvirannan lento-osasto Jaurin johtajan, kapteeni Erkki Jaurin mallipuku sekä muutamat autenttiset pukukokonaisuudet Kontiorannassa palvelleilta henkilöiltä, esimerkiksi ylivääpeli Jussi Terävän juhlapuku. Tutustuttavissa ovat myös Kontiolahden Suojeluskuntien pukukokonaisuudet, joita on näyttelyssä kaksi erilaista. Toinen on Kontiolahden Suojeluskunnan päällikön Yrjö Räsäsen puku ja toinen Suojeluskuntapoika Matti Heiskasen puku vuodelta 1939.
Esineisiin voi tutustua näyttelyssä painetun tai sähköisen esineluettelon avulla omalla älypuhelimella. Lisätietoja ja esineluettelo netissä www.perinnetila.fi
Teksti: Tiia-Mari Mäkinen ja Jarkko Peiponen
Kuvat: Noora Alanko