Matkaseurue kävelee saaren mutkittelevaa metsäpolkua pitkin kysymysten tahdissa. Kävijöitä kiinnostavat trombi ja sen jättämät jäljet, retkeilyreitit ja Höytiäisen historia. Saaren tarinat imaisevat otteeseensa, vaikka ei olisi paikan päällä koskaan käynytkään.
Siksi saareen nimenomaan kannattaa matkata: Jouhteninen on kesäisin veneilijän pakko nähdä ‑kohde.
Jouhteniseen pääsee nyt myös hyppäämällä M/s Tuulan kyytiin. Höytiäisen Risteilyjen reittiliikenne kulkee kesällä 2019 Kontiolahden sataman ja Jouhtenisen väliä tiistaisin ja lauantaisin.
Päivä kuluu rattoisasti saaressa
Saaressa on kaksi rengasreittiä, joiden varrella voi tutustua saareen. 2,5‑kilometrin mittainen Sirnitsan kierto alkaa Itärannan tulentekopaikalta. Jouhtenisen jotos antaa nauttia saaren maisemista Sirnitsan kierron päälle vielä 2,7 kilometrin matkalta. Reippailijan kannattaa tutustua reitteihin tarkemmin Luontoon.fi-sivustolta.
Jouhteninen on monelle vakiomarjastus- ja sienestyspaikka. Etenkin trombialueella on hyvin puolukkaa ja mustikkaa. Trombin jälkeen alueelle tuli puiden kaatumisen jälkeen aiempaa enemmän valoa. Myös puitten oksien alla on hyvät olosuhteet pölyttäjille. Voinee siis arvioida, että hyvät marjastusapajat ovat osittain trombin ansiota.
Tietämyksen mukaan paras satsi on ämpärillinen vartissa!
Kalastukseen liittyen mainittakoon nyt kuitenkin yksi herkkupaikka: kuore kutee varhain keväällä eteläkärjen nuotiopaikan läheisyydessä. Siika ja muut petokalat tulevat kuokkavieraiksi kuoreen häihin herkuttelemaan.
Saaressa ei välttämättä tarvitse erityisesti tehdä mitään; jo pelkästään luonnossa riittää ihmeteltävää. Saaressa on myös kettuja, supikoiria ja metsäkanalintuja, myös hirvien tiedetään vierailevan saaressa.
Virallista uimarantaa Jouhtenisessa ei ole. Uusi tulokas saattaa nähdä kahden nuotiopaikan välissä olevan rannan huippupaikkana. Paikalliset kuitenkin tietävät sen niin sanotuksi viiden minuutin uimarannaksi. Sen kauempaa rannalla ei viitsi viipyä, se on muurahaisten valtakuntaa.
Trombi muokkasi maisemaa
2000-luvulla trombi kulki saaren läpi kaataen satoja puita maahan. Vain hetkeä aiemmin aluetta hoitava Metsähallitus oli suunnitellut lisäävänsä saareen lahopuita. Puita ei kuitenkaan tarvinnut ruveta erikseen kaatamaan, koska luonto hoiti homman. Tästä syystä trombin kaatamat puut ovat yhä maassa.
Trombin jälkeisenä syksynä 10 metsuria ja räjäytysryhmä kävi raivaamassa myllerryksen jäljet. Osa puista oli niin jännityksessä, että puu piti räjäyttää poikki. Hetken aikaa saaresta kuului moottorisahojen ampiaispesämäinen surina ja muutama pamaus. Kukaan ei kuitenkaan kiinnittänyt ääniin huomiota, sillä varuskunta oli vielä tuolloin lähistöllä.
Saaren paikkoja nimetty erakkomunkin mukaan
Itse saari on saanut nimensä siitä, että se näyttää sivusta päin katsottuna samalta kuin veden pinnassa liitävä joutsen. Saaren osia puolestaan on nimetty Jouhtenisessa asuneen erakkomunkin mukaan.
Vanhojen kertomusten mukaan Siirnitsa asui Jouhtenisessa 1500–1600-lukujen vaihteessa. Tarinat kertovat, että munkki karkotettiin Kuhasalon munkkiluostarista Jouhteniseen – syynä oli ”suuri synti”.
Saaressa oli aikanaan myös toinen tunnettu asukas: Saaren Sanna. Hän muutti saareen miehensä kanssa 1910-luvulla. Miehensä kuoleman jälkeen Sanna elätti perheensä kalastamalla. Torppa on yhä saaressa olemassa.
Ja loppuun pitää tietysti yksi kummitustarina kertoa. Jouhtenisen laiturilta näkee Heikinluodon kalasaunan, joka on tehty ruumishuoneen vanhoista hirsistä. Kohtalaisen hyväkuntoista kalasaunaa käytetään harvinaisen vähän nukkumiseen, siellä kuulemma kummittelee.
Jutun lähteenä on Kontiolahden kunnan ympäristöpäällikkö Antti Suontama.
Lisäksi jutussa on hyödynnetty Luontoon.fi-sivustoa.
Blogi on julkaistu alunperin www.kontiolahti.fi sivustolla 28.6.2019. Kirjoittaja Niina Vatanen, jutun kuvat: Juha Rytkönen, Antti Suontama ja Niina Vatanen