Jätkänkynttilät kylillä ‑tapahtuma on yksi kunnan 150-juhlavuoden tapahtumista. 150 jätkänkynttilää jaetaan Kontiolahden eri kylille ja ne sytytetään 25. marraskuuta. Ympäristöpäällikkö Antti Suontama haastaa kyläläiset sekä kuntien päättäjät ja virkamiehet viettämään yhteistä juhlaa jätkänkynttilöiden loisteessa.
Juhlavuoden valotapahtuma
Antti Suontama ideoi juhlavuoteen oman valoaiheisen tapahtuman marraskuun kaamokseen. Jätkänkynttilät ‑tapahtuma perustuu ihmisten kohtaamiseen ja paikallisen raaka-aineen, puun hyödyntämiseen.
Kontioniemen, kirkonkylän ja Lehmon puistometsien hoidosta on saatu monenlaista puuta, jota on myyty paikallisille energiayrityksille ja metsäyhtiöille. Puiden joukosta löytyi myös hyvää honkaa, jolle keksittiin muutakin käyttöä. Kunnan liikuntapaikkojen työntekijät työstivät hongasta 30–100 senttimetrin mittaisia pölkkyjä, joiden toiseen päähän tehtiin moottorisahalla ristiin sahaus. Tämän jälkeen sahauksen alaosaan porattiin sivureiät yläviistoon. Sytykkeeksi annetaan tervasroson pätkiä, ettei tarvitse käyttää niin sanottua ”Esson kiehisiä” eli sytytysnestettä.
Jätkänkynttilä ei ole mikään energiatehokas keksintö. Tavallinen nuotio, jossa poltetaan kuivia pilkkeitä, on monin verroin monipuolisempi avotuli. Mutta kuivan paikallisen puun poltto isona koristetulena on huimasti hiilipositiivisempi kuin öljytuotteista tehty jättiroihun poltto, tuumii Antti ilmastotyön näkökulmasta.
Jätkänkynttilöiden perinne levinnyt pohjoisesta etelään
Metsämuseo Lustosta saadun informaation mukaan jätkänkynttilöiden perinne on syntynyt Pohjois-Suomessa, jossa metsätyömiehet polttivat kuivaa Lapin keloa lämmitellessään ja valmistaessaan ruokaa metsätyömaalla. Puukynttilä muistuttaa rakovalkeata, joka palaa pitkään puun sisältämän tervan ansiosta. 1950-luvulla moottorisahojen yleistyessä alettiin valmistaa sahaamalla puupölkkyjä, joista syntyi nykyisen kaltaisia jätkänkynttilöitä. Ne asetettiin pystyyn lumihankeen palamaan. Pohjoisesta tapa levisi koristetuleksi Etelä-Suomeen. Näin kertoo Wikipedia.
Teksti: Antti Suontama ja Esko Lehto
Kuvat: Esko Lehto