Kontiolahden kylä alkoi kehittyä 1500-luvulla ja oli aluksi osa Suur-Liperiä. Kun kylälle saatiin kappeli ja ensimmäinen kirkko 1740-luvulla, syntyi kyläkeskus kirkon ympärille. Kirkossakäyntialueen
pohjalta muotoutui Kontiolahden seurakunta ja vuonna 1865 kunnallislain mukaisesti oma kunta.
Höytiäisen järven tulvahaitat ja toive vesijättömaasta innostivat asukkaat yrittämään kanavan rakentamista vedenpinnan laskua varten. Puntarikoskella sijaitseva pato murtui hallitsemattomasti
vuonna 1859. Järvenlasku paljasti noin 15 700 hehtaaria vesijättömaata järven ja saarten ympäriltä.
Höytiäisen vesimäärästä purkautui yli puolet, noin 3 000 miljoonaa kuutiometriä ja enimmillään
ranta siirtyi 5 kilometriä pohjoisten lahtien perukoissa. Järvenlaskun merkit ovat selvästi
nähtävissä Höytiäisen rannoilla.
Pohjois-Karjalan Prikaatin synty ulottuu yli 400 vuoden taakse. Prikaati vaalii vuonna 1634 perustetun Wiipurin Rykmentin maanpuolustusperinteitä. Elokuusta 1940 Prikaatin toiminta siirtyi
Kontiorantaan, jolloin sinne siirrettiin Kollaan ankarat torjuntataistelut käynyt JR 34. Toisen maailmansodan aikana Kontioniemen parantolassa toimi sotilassairaala. Prikaatin viimeinen saapumiserä astui palvelukseen 2013, jonka jälkeen varuskunnan toiminta lakkautettiin.
Vuonna 1922 Joensuun rajavartiosto muutti Joensuusta Kontiolahdelle. Ensimmäiseksi komentajaksi
tuli legendaarinen ”Mottimestari” Erkki Johannes Raappana. Hänen aluksi väliaikaiseksi
tarkoitettu pestinsä Joensuun rajavartioston komentajana kesti lopulta talvisodan kynnykselle
saakka. Välirauhan aikana alueen nimeksi vakiintui Onttola.
Onttolan ja Kontioniemen varuskunta-alue historiallisine rakennuksineen ovat kiinnostavia tutustumiskohteita.
Onttola on Pohjois-Karjalan rajavartioston päämajapaikka ja rajajääkärikomppanian
edelleen toimiva varuskunta, joten huomaa, ettei alueella pääse liikkumaan vapaasti noin vain.
Lakkautetun Kontiorannan varuskunnan alueelle Kontioniemessä on suunnitteilla Arctic Blue Resort
-vapaa-ajankeskus.
