Muistojen Raja ‑museon näyttelyt kesällä 2025

Kontio­lahden kunnan Muistojen Raja ‑museo avautui Kontio­rannan vanhan varus­kunnan alueelle entiseen kasar­mi­ra­ken­nuk­seen syksyllä 2023. Museo esittelee viime sotiemme histo­riaa sekä alueen histo­riaa nykytek­no­lo­gian avulla sekä perin­teisin infotau­luin. Museossa on erilaisia teema­huo­neita, joissa kävijä pääsee tutus­tu­maan esimer­kiksi varus­kunnan makuu­tu­paan, korsuun ja Ilmavoi­mien toimin­taan alueella. Kaikkiaan museossa on yli 300 neliö­metriä näytte­ly­tilaa ja alueella on vieraillut tuhansia ihmisiä tutus­tu­massa alueen histo­riaan ja muiste­le­massa kokemuk­siaan Kontio­rannan varuskunnasta.

Tykis­tö­huone avautuu kesälle 2025

Museon näyttely päivittyy jälleen kesälle 2025. Museon avajais­päivä on 3. kesäkuuta ja uutena kohteena on tutus­tut­ta­vissa tykistön perin­ne­huone, jonka raken­ta­mi­sesta ja esineistä on vastannut Pohjois-Karjalan Tykistökilta.

Tykis­töllä on alueella pitkät perin­teet. Jo talvi­sodan jälkeen Kontio­rannan varus­kuntaa perus­tet­taessa alueelle sijoi­tet­tiin tykis­töyk­si­köitä osaksi perus­tettua 9.Prikaatia. Jatko­so­taan lähdet­täessä kesällä 1941 alueella perus­tet­tiin jalka­väen lisäksi myös tykis­tö­jouk­koja, jotka liitet­tiin pääosin 7. Divisioonan tykis­töyk­si­köihin. Jatko­sodan päätyttyä Kontio­rannan varus­kun­taan sijoi­tet­tiin Kenttä­ty­kis­tö­ryk­mentti 1:n toinen patte­risto, joka siirtyi Kontio­lah­delta Ylämyl­lylle helmi­kuussa 1945. Tästä alkaen Ylämylly oli tykis­tö­va­rus­kunta vuoteen 1990 asti.

Pohjois-Karjalan Tykis­tö­kilta on koonnut merkit­tävän esine­näyt­telyn Muistojen Raja ‑museoon. Näytte­lyssä on esillä esimer­kiksi Tykis­tö­kil­lalle myönnet­tyjä muistoe­si­neitä, hylsyjä sekä malli­nukke, jolla on tykistön tulen­joh­tajan varustus. Lisäksi esille on saatu katta­vasti Ylämyllyn varus­kunnan varus­miesten tekemiä puisia muisto­kilpiä. Infotau­lujen ja tarinoiden kautta saa huoneessa hyvän käsityksen tykistön toimin­nasta alueella.

Ilmavoimat esillä

Kesälle 2024 valmis­tunut Ilmavoi­mien perin­ne­huone nostaa esille erityi­sesti Jatko­sodan aikaa Joensuun seudulla. Näyttely on raken­nettu yhdessä Karjalan Lennoston Killan ja Joensuun Ilmasillan kanssa. Näyttelyn pääpaino on viime sotien aikai­sessa esineis­tössä. Ilmavoimat keskit­tivät tuolloin Joensuun lähia­lueille yli puolet kaikesta lento­ka­lus­tos­taan. Päätu­ki­koh­tana oli Onttolan lento­kenttä, mutta kesäai­kaan lennet­tiin aktii­vi­sesti myös Pyhäselän ranta­ken­tiltä pyörä­ko­neilla, ja Höytiäisen Hirvi­ran­nasta vesilentokoneilla.

Esillä Ilmavoi­mien teema­huo­neessa on muun muassa merkit­tävä lento­ko­neiden pienois­mal­lien kokoelma, sekä ilmavoi­mien radio­huo­neen pöytä, jota käyttää Llmavoi­mien viesti­ker­santin pukuun puettu malli­nukke. Näyttävä elementti huoneessa on joensuu­laisen taitei­lija Katja Kouva­laisen toteut­tama Onttolan lento­kentän seinä­maa­laus. Lisäksi esillä on väritet­tyjä SA-Kuvia Ilmavoi­mien toimin­nasta ja lentokoneista.

Huoneessa on esillä lukuisia lentä­jien unifor­muja ja lento­haa­la­reita viime sotiemme ajoilta. Uudempaa esineistöä edustavat MIG-21 hävit­tä­jä­len­to­ko­neen osat ja heittois­tuin, jossa istuu lentäjän paine­pu­kuun puettu malli­nukke. Huoneen infonäy­töllä pyörii Karjalan Lennoston evers­ti­luut­nantti evp. Heikki Lahtelan haastat­telu, jossa hän kertoo kokemuk­siaan MIG-lentä­jänä. Lahtela on yksi harvoista suoma­lai­sista lentä­jistä, jotka ovat joutu­neet pelas­tau­tu­maan heittois­tui­mella hävit­tä­jä­len­to­ko­neesta. Haastat­te­lussa tämänkin tarinan taustat selviävät.

Naiset mukana maanpuo­lus­tuk­sessa jo yli sadan vuoden ajan

Naisten roolia maanpuo­lus­tuk­sessa on nostettu esille museossa jo aulati­loista alkaen. Kontio­lahden Lotta-Svärd toimin­taan liittyvää esineistöä on saatu lisää esille, muun muassa Lottien kahvi­kupit Kontio­lahti-leimalla. Näytte­lye­si­neiden kulma­kivi on Kontio­lahden Lotta Svärd ‑yhdis­tyksen lippu vuodelta 1942. Lotta Svärd perus­tet­tiin viral­li­sesti 9.9.1920 ja oli aikansa suurin naisten vapaa­eh­toisen maanpuo­lus­tuksen toimija.

Myös Marttojen ja Sotilas­kodin roolia maanpuo­lus­tuksen tukitoi­mi­joina on koros­tettu teema­näyt­te­lyssä. Jatko­sodan aikana yli 60 000 marttaa oli mukana huolto- ja koulu­tus­teh­tä­vissä ja vuosi 2024 oli Martta­liiton 125 ‑juhla­vuosi. Sotilas­ko­tien historia puoles­taan ulottuu jo Jääkä­riai­kaan ja ensim­mäiset sotilas­kodit perus­tet­tiin jo Vapaus­sodan aikana.

Aulanäyt­telyn evakko­naisen tarina nostaa myös esille sen, että viime sotiemme vaiku­tuk­sesta yli 400 000 ihmistä joutui jättä­mään kotinsa. Useat heistä olivat nuoria leskiä, joiden oma puoliso oli kaatunut rintamalla.

Muistojen Raja ‑museo koskettaa ja tuo muistot esille

Muistojen Raja ‑museo taltioi Kontio­lahden alueen maanpuo­lustus- ja sotahis­to­riaa. Museo palauttaa alueelle sieltä lähtöisin olevaa esineistöä, tarinoita sekä muistoja monen­lai­sessa muodossa. Muistojen Raja tutkii Kontio­rantaa ja Kontio­lahden aluetta nimensä mukai­sesti erilaisten muistojen rajapin­tojen kautta: mitä muistoja, ihmisiä, organi­saa­tiota, taistoja, sotia ja toimintaa alueella on ollut?

Museon eri huoneissa pääset tutus­tu­maan näihin rajapin­toihin erilaisten kokemuk­sel­listen huone­ti­lojen kautta: jatko­sodan aikai­sessa korsussa astut takaisin asema­sodan aikaan, kaatu­neiden metsä kuljettaa kokijansa sodan kovuuden keskelle, Marokon Kauhun huone kertoo Aarne Juuti­laisen tarinan, varus­kunnan makuu­tu­vassa tutus­tu­taan varus­kunnan histo­riaan ja vuoden 2021 aikana kuvattu Viimeinen Uinti ‑elokuva tuo esille varus­kunnan lasten muistot alueesta.

Museon aulati­loihin on koottu esine­näyt­tely, joiden teemoina ovat muun muassa Lottien toiminta, Suomen hevosen merkitys sotavuo­sina sekä lisäksi esillä on merkit­tävä kunnia­merk­ki­ko­koelma. Kontio­lahden alueen monipuo­lista histo­riaa on museossa esillä myös valoku­vien sekä info- ja opaste­tau­lujen kautta. Museon esine­tee­moihin voi tutustua virtu­aa­li­näyt­te­lyssä museon verkkosivulla.

Yhteys­tiedot

Muistojen Raja ‑museo

Jääkä­rintie 21 ja Jääkä­rintie 88, 80790 Kontioranta 

Lisätie­toja, virtu­aa­li­näyt­tely ja aukio­loajat: www.muistojenraja.fi

Teksti: Jarkko Peiponen, toimi­tus­joh­taja, Kontion­loikka Oy

Kuvat: Sanna Vanninen, Jarkko Peiponen