Muistojen Raja
-museo on avattu 

Muistojen Raja ‑museo on avattu Kontio­rannan Kasarmi 1 ‑raken­nuk­sessa (avajaisia vietet­tiin la 28.10.2023). 

Paikka: Kasarmi 1, Jääkä­rintie 21, Kontioranta

Muistojen Raja museo taltioi Kontio­lahden alueen maanpuo­lustus- ja sotahis­to­riaa. Museo palauttaa alueelle sieltä lähtöisin olevaa esineistöä, tarinoita sekä muistoja monen­lai­sessa muodossa.

Lue lisää Muistojen Raja ‑museosta täältä

Avoinna

Tutustu aukio­loai­koihin ja hintoihin 1.2.2024 alkaen täältä.

Osoite: Kasarmi 1, Jääkä­rintie 21, Kontioranta

Kontio­lahden sotahis­to­rian perin­ne­tila on avattu – terve­tuloa tutustumaan!

Paikka

Kontio­lahden Sotahis­to­rian Perin­ne­tila /
Vaara Sport
Jääkä­rintie 88, Kontio­lahti, Kasarmi 2

Avoinna

1.9.2023–31.5.2024:
Perjantai–sunnuntai klo 12–18

Tilauk­sesta avoinna ryhmille myös muina aikoina, ota yhteyttä Vaara Sportiin:

Tuija Vinkka
p. 044 309 8500
[email protected]

Huomioithan, että tilassa ei ole henkilöä paikalla. Näyttely toimii itsepal­ve­luna ja aulassa on saata­villa esine­luet­te­loita näytte­lyyn tutustumiseksi.

Lisätie­toja: www.perinnetila.fi

Koe sotahis­to­rial­linen Kontiolahti!

Kontio­lah­della on paljon nähtävää ja koettavaa sotahis­to­riasta kiinnos­tu­neille matkai­li­joille. Tässä blogiar­tik­ke­lissa luomme katsauksen ensim­mäisen maailman sodan kohtei­siin, Salpa­linjan linnoit­tei­siin, Veteraa­ni­puis­toon sekä Kontio­rannan varus­kunnan alueen muisto­merk­keihin. 

Tutustu tutkiel­miin alla olevista linkeistä:

Sotahis­to­ria­koh­teet, sisältö:

Kirkon­kylän alue

1. Veteraa­ni­puisto ja muistomerkki

2. Sanka­ri­hau­tausmaa

3. Sanka­ri­muis­to­merkki

4. Pro Patria ‑taulu: koulukeskus

5. Pro Patria ‑taulu: kunnantalo

6. Jakki­lan­vaaran juoksuhaudat

7. Kirkon­kylän Karpa­lo­suon juoksuhaudat

8. Talvi­so­taan lähdön muistomerkki

9. Kuolleiden neuvos­to­so­ti­laiden muistomerkki

10. Venäläisten sotilaiden hautausmaa

11. JR51-muisto­merkki ja ‑taulu (kesä 2023)

Jaaman­kangas

12. Valekau­punki

13. Salpa­linjan linnoitteet

14. Salpa­linjan koneki­vää­ri­kupu ja muistotaulu

15. Pommi­kuoppa

16. Hirvi­rannan lento­toi­minta ja muistotaulu

17. Rinta­ma­mies­koti

18. Muistojen Metsä

19. Uuronsuo

20. Risti­saaren vanki­leiri ”Lauta­murju”

Satamat ja rannat

21. Sataman muistomerkki

22. Suoje­lus­kunnan ampumarata

Paihola

23. Salpa­linjan kohteet Paiholassa

Pyyti­vaara

24. Ilmaval­vonta-asema

25. Ensim­mäisen maail­man­sodan taisteluhaudat

Kontio­ranta

26. Varus­kunta

27. Varus­kunnan perus­tajan muistolaatta

28. Kollaan Vasama

29. JR9 muistomerkki

30. Kontio­niemen parantola

31. Wanhan Mestan Museo

32. Lotta­kioski

33. Museo ja perin­ne­tila (syksy 2023)

Lehmo-Kylmäoja

34. Lotta­kioski

35. Ensim­mäisen maail­man­sodan ajan kaivantoja

36. Utran­harjun kaivannot

Onttolan alue ja rajavartiosto

37. Rajajää­kä­ri­pa­tal­joo­nien muistomerkki

38. Rajajää­kä­reiden muistotaulu

39. Rajape­rin­teen muistokivi

40. Onttolan lentotoiminta

41. Höytiäisen kanava

42. Salpa­linjan kivilou­himo (eräs niistä)

43. Koneki­väärin teräskupu

44. Onttolan lento­kentän muistokivi

45. Lento­ko­neiden sirpalesuojakorsut

46. Kunnos­tettu korsu ja opastaulu

47. Muisto­taulu 

48. Manner­heim-ristin ritarin synnyin­koti ja muisto­laatta: Lauri Kokko, Onttola

49. Koneki­vää­ri­kuvut, Puntarikoskentie

Mönni

50. Suomen Sodan muistomerkki

Muut

51. Salpa­linja Hieta­lahden alueella

52. Sotatoi­mia­lueen raja

53. Manner­heim-ristin ritarin synnyin­koti ja muisto­laatta: Veikko Saare­lainen, Heraniemi

54. Manner­heim-ristin ritarin synnyin­koti ja muisto­laatta: Valde Sorsa, Jakokoski

Sotahis­to­ria­koh­teet, sisältö:

Kirkon­kylän alue

 

Veteraa­ni­puisto ja muistomerkki

Sotave­te­raa­niemme muisto­merkki Kontio­lahden kirkon kupeessa. Paikalla myös Manner­heim-ristin­ri­ta­rien muistomerkki.

 

Sanka­ri­hau­tausmaa

Sotiemme 1939–1945 sanka­ri­hau­tausmaa Kontio­lahden kirkon vieressä. Paikalla myös Manner­heim­ristin-ritari Valde Sorsan hauta.

 

Sanka­ri­muis­to­merkki

Vapaus­sodan muisto­merkki ja sanka­ri­hauta. Muisto­mer­kissä kymmenen vapaus­so­dassa kaatu­neen valkoisen sanka­ri­vain­ajan nimet. 

 

Pro Patria

Kontio­lahden kirkon­kylän kansa­koulun sanka­ri­vai­najat 1939–1945. Lukion rehtori Ilpo Saare­lainen on laatinut kattavan tutkielman Kontio­lahden kirkon­kylän alueen sanka­ri­vai­na­jista ja heidän tarinas­taan. Pro Patria muisto­merkki on julkis­tettu joulu­kuussa 2021 ja se sijaitsee Kontio­lahden kirkon­kylän koulu­kes­kuk­sessa. Pääset tutus­tu­maan PDF-julkai­suun linkin kautta. 

Pro Patria taulu sijaitsee kirkon­kylän uuden koulun aulassa ja siihen voi tutustua koulun aukioloaikoina.

PRO Patria ‑taulun tukijat:

  • Pohjois-Karjalan Prikaatin Perin­ne­kilta: 200 €
  • Pohjois-Karjalan Reser­viup­see­ri­piiri: 100 €
  • Kontio­lahden Reser­viup­seerit: 100 €
  • Kontio­lahden Reser­vi­läiset: 100 €
 

Pro Patria, kunnantalo

 

 

Jakki­lan­vaaran juoksuhaudat

Ensim­mäisen maail­man­so­dan­ai­kainen juoksu­hau­tojen ja suoja­kor­sujen verkosto lähellä 6‑tietä kirkon­kylän vesitornin levik­keen vieressä.

 

Kirkon­kylän Karpa­lo­suon juoksuhaudat

Ensim­mäinen maail­man­sodan aikaiset juoksu­haudat kirkon­kylän koulu­kes­kuksen lähet­ty­villä Karpa­lon­kaaren risteyk­sessä

 

Talvi­so­taan lähdön muistomerkki

Entisen Suoje­lus­kun­ta­talon paikalla kirkon­ky­lällä nykyisen S‑Marketin ja urhei­lu­kentän välisessä maastossa.

 

Kuolleiden neuvos­to­so­ti­laiden muistomerkki

Kuolleiden neuvos­to­so­ti­laiden muisto­merkki keskim­mäi­sellä hautaus­maalla. Haudattu 9 venäläistä sotavankia. Hauta­paikka ja muisto­merkki sijaitsee pääkäy­tävän päässä metsän reunassa. 

 

Venäläisten sotilaiden hautausmaa

 

JR 51 ‑muisto­merkki ja ‑taulu (kesä 2023)

 

Jaaman­kangas

 

Valekau­punki

Jaaman­kan­kaalla vanhalla paloau­kealla sijaitsi talvi­sodan ja jatko­sodan aikana vuosina 1939–1944 Joensuun valekau­punki. Tästä alueesta käyte­tään myös nimeä harhau­tus­kau­punki. Valekau­punki raken­net­tiin Neuvos­to­liiton ilmavoi­mien suorit­ta­mien pommi­tusten harhaut­ta­mista varten turvaa­maan Joensuun kaupungin asukkaita.

Alueelle on kesän 2022 aikana pysty­tetty opaste­taulu aivan kunnan raken­taman uuden laavun viereen. Projektin ovat toteut­ta­neet yhdessä Kontio­lahden kunta, Kontio­lahden Reser­vi­läiset ja Sotien 1939–45 Kontio­lahden Perin­ne­toi­mi­kunta. Katso lisätie­toja kohteesta matkai­lu­blo­gis­tamme

 

Salpa­linjan linnoitteet

Salpa­linja halkoo Kontio­lahden Jaaman­kan­kaan aluetta Höytiäisen ja Pielis­joen välillä. Panssa­ries­te­kiviä, juoksu­hau­toja ja panssa­ri­kai­vantoa nähtä­villä useissa paikoissa. 

 

Salpa­linjan koneki­vää­ri­kupu ja muistotaulu

Jaaman­kan­kaalla Jaaman­kan­kaan­tien ja Taski­sen­tien risteyk­sessä toisen maail­man­sodan aikainen koneki­vää­ri­kupu ja Salpa­linjan muisto­taulu. Kontio­lah­della nähtä­villä Salpa­linja linnoi­teita useissa paikoissa, lisätie­toja julkai­susta Sotahis­to­rial­listen kohteiden arkeo­lo­ginen inven­tointi 2009–2012.

 

Pommi­kuoppa

Pommi­kuopan paikka Vanhan Nurmeksen tien ja radan välissä. Kuoppa on suurim­maksi osaksi jo peittynyt.

 

Hirvi­rannan lento­toi­minta ja muistotaulu

Suoma­laisten kauko­par­tio­len­tojen ja vesilen­to­ko­neiden huolto­tu­ki­kohta ja saksa­laisen lento-osaston tukikohta nykyisen uimarannan alueella. Muisto­taulu raken­nettu kesällä 2021. 

 

Rinta­ma­mies­koti

Hirvi­rannan ja Leiri­niemen välillä lähellä kauko­par­tio­len­to­ko­neiden huolto­tu­ki­kohtaa sijaitsi rinta­ma­mies­koti. Alue nykyään yksityisomistuksessa.

 

Muistojen Metsä

Suomi 100 ‑juhla­vuoden kunniaksi toteu­tettu muisto­merkki motti­tal­koiden merki­tyk­sestä huolto­var­muu­delle sota-aikana.

 

Uuronsuo

Panssa­ri­vaunun kivieste on neliri­vinen. Kivet on aseteltu makaa­vaan asentoon, loivempi puoli torjun­ta­suun­taan päin. Kivies­teen edessä on torjun­ta­suun­taan viettävä suoja­valli. Kivies­teen takana on kaivan­toeste.

 

Risti­saaren vanki­leiri “Lauta­murju”

Satamat ja rannat

 

Sataman muisto­merkki

Kontio­lahden satamassa oli jatko­sodan aikana kaatu­neiden evakuoin­ti­keskus, ruumiiden ja varus­teiden pesupaikka sekä lento­ko­neiden suojasatama.

 

Suoje­lus­kunnan ampumarata

Viere­vän­niemen rannan alueella ja ranta­pen­ke­reessä nähtä­villä merkkejä Suoje­lus­kunnan ampumaradasta.

Paihola

 

Salpa­linjan kohteet Paiholassa

Toden­nä­köi­sesti Salpa­linjan viivy­tys­a­se­miin liittyviä juoksu­hau­toja sekä korsun pohjia nähtä­villä Paiho­lassa, Pielis­joen rannalla.

Pyyti­vaara

 

Ilmaval­vonta-asema

Nykyisen lintu­tornin tilalla sijainnut ilmaval­vonta-asema, jossa lotat työsken­nel­leet ilmaval­von­ta­teh­tä­vissä. Lintu­tornin käyttö on kielletty ja siihen nouse­minen estetty.

 

Ensim­mäisen maail­man­sodan taisteluhaudat

Pyyti­vaa­ralla useissa kohdissa nähtä­villä venäläisten vuosina 1916–17 tekemiä linnoit­teita ja juoksuhautoja.

Kontio­ranta

 

Varus­kunta

1940-luvulta saakka alueella toimi lukuisia joukko-osastoja, viimei­sim­pänä Pohjois-Karjalan Prikaati, joka lakkau­tet­tiin vuoden 2013 lopussa.

 

Varus­kunnan perus­tajan muistolaatta

Vanhan esikun­ta­ra­ken­nuksen seinässä muisto­laatta varus­kunnan perus­ta­mi­seen liittyen. Paljas­tettu 20.11.1968.

 

Kollaan Vasama

Kollaan taistelut käytiin Kollaan­joella Suistamon pitäjässä Laatokan Karja­lassa. Taistelut alkoivat 7. joulu­kuuta 1939 ja jatkuivat talvi­sodan loppuun 13. maalis­kuuta 1940. Jälki­polvet muistavat taiste­lusta sanonnan ”Kollaa kestää”. Muisto­merkki pysty­tetty Kollaan taiste­luiden muistolle ja se paljas­tet­tiin 20.11.1959 runsas­lu­kuisen Kollaan — Uomaan veteraa­ni­joukon läsnä ollessa.

 

JR9 muisto­merkki

JR9 perus­tet­tiin Kontio­ran­nassa 10.6.1941. Taistelut Äänisen ja Laatokan välisellä alueella. Kaukai­simmat taiste­lu­paikat olivat Ostajoki-Kopova-Gora. Kotiutus 8.11.1944. Muisto­merkki paljas­tet­tiin 19.11.1988. Tilai­suu­dessa oli läsnä 250 JR 9:n veteraania.

 

Kontio­niemen parantola

Kontio­niemen paran­tolan tiloissa toimi sotilas­sai­raala 22. osastoja jatko­sodan aikana. Nykyään tiloissa toimii hoiva­ko­tiy­ri­tyksiä, joten kohtee­seen tutus­tu­minen on luvanvaraista.

 

Wanhan Mestan Museo

Museossa esillä muun muassa sotahis­to­riaa ja esineistöä. 

Avoinna sopimuksen mukaan, tiedus­tele aukioloaikoja: 

Mika Hiltunen p. 040 730 4647

 

Lotta­kioski

Kontio­lahden kirkon­ky­lältä 40-luvun lopulla siirretty Lotta Svärd ‑järjestön Kontio­lahden paikal­lis­osaston aikoi­naan ylläpi­tämä sodan­ai­kainen kahvila.

Avoinna sopimuksen mukaan
p. 050 5247 514
Facebook: toivo­lan­lot­ta­kioski

 

Museo ja perin­ne­tila (syksy 2023)

Lehmo-Kylmäoja

 

Lotta­kioski

Lotta­kioski toimi jatko­sodan aikana nykyisen Monitoi­mi­talon pohjois­puo­lella olevassa raken­nuk­sessa. Raken­nuk­sesta ei ole enää mitään jäljellä.

 

Ensim­mäisen maail­man­sodan ajan kaivantoja

Venäläisten raken­tamat Lehmon­särkän alueen kaivannot ensim­mäisen maail­man­sodan ajalta. Kaivan­toja on 6‑tien molemmin puolin Kokko­vaaran ja Lehmon­särkän alueella. 

Lisätie­toja: Kontio­lahti Lehmo Osayleis­kaava-alueen muinais­jään­nö­sin­ven­tointi.

 

Utran­harjun kaivannot

Ensim­mäisen maail­man­sodan aikaisia kaivan­toja nähtä­villä Lehmon alueella myös urhei­lu­kentän maastossa ja muualla Utran­har­jujen alueella. Kenttä­lin­noit­teet muodos­tavat ehjän kokonai­suuden. Kohteilla yhteensä 1046 metriä taiste­lu­hautaa sekä noin 180 metriä yhdys­hautaa. Korsun­paik­koja kohteilla on yhteensä 12 kpl. 

Lisätie­toja: Kontio­lahti Lehmo Osayleis­kaava-alueen muinais­jään­nö­sin­ven­tointi.

Onttolan alue ja rajavartiosto

 

Rajajää­kä­ri­pa­tal­joo­nien muistomerkki

Rajajää­kä­ri­pa­tal­joona 4 ja 5 muistomerkki. 

HUOM! Sijaitsee sotila­sa­lu­eella, joten tutus­tu­minen kohtee­seen on rajoitettua.

 

Rajajää­kä­reiden muistotaulu

Kaatu­neiden rajajää­kä­reiden muisto­taulu sotilas­ko­dissa. Sotilas­koti on avoinna yleisölle ja varus­kunnan ulkopuo­li­sille kävijöille. Katso aukio­loajat Rajaso­ti­las­kodin Facebook-sivulta

 

Rajape­rin­teen muistokivi

Sodan­ajan rajajää­kä­ri­jou­koille omistettu muisto­kivi paikalla, josta rajajää­kä­ri­komp­pa­nian sotatie alkoi. 

HUOM! Sijaitsee sotila­sa­lu­eella, joten tutus­tu­minen kohtee­seen on rajoitettua.

 

Onttolan lento­toi­minta

Lento­laivue 33 ja lento­va­rikko 3 toimivat sota-aikana Onttolan aluella tukeu­tuen Onttolan lento­kent­tään. Esikunnat sijait­sivat Onttolan kylällä. Ei erityistä muisto­merkkiä kylän alueella.

 

Höytiäisen kanava

1.maailmansodan aikaisia venäläisten tekemiä kaivan­toja Höytiäisen kanavan idän puolei­sella rannalla. Huom! Kohde on vaikeasti saavu­tet­ta­vissa ja osin yksityisalueella.

 

Salpa­linjan kivilou­himo, eräs niistä

Tästä kalliosta louhit­tiin Höytiäisen kanavan varteen Salpa­linjan panssa­ries­tei­siin kiviä.

 

Koneki­väärin teräskupu

Höytiäisen kanavan varteen unohdettu teräskupu.

 

Onttolan lento­kentän muistokivi

Ilmavoi­mien joukko-osastoissa palvel­leiden muistolle. Sijaitsee lento­kent­tä­ra­ken­nuksen länsi­päässä. Ontto­lassa toimi mm. Kenttä­len­to­va­rikko 3. Lisäksi alueelle sijoi­tet­tiin erilaisia tukitoi­min­toja kuten Lento­jouk­kojen Keskusvalokuvauslaboratorio.

 

Lento­ko­neiden sirpalesuojakorsut

Joensuun seutu oli jatko­sodan aikana Suomen pommi­tusil­ma­voi­mien päätu­ki­kohta-alue. Kentän etelä- ja länsi­lai­doille on raken­nettu Junkers-pommi­ko­neille seitsemän sirpalesuojaa.

 

Kunnos­tettu korsu ja opastaulu

Kentän ympäris­töön raken­net­tiin seitsemän sirpa­le­suo­ja­korsua. Yksi kunnos­tettu korsu ja opastaulu ovat kentän länsireunalla.

 

Muisto­taulu

Onttolan varus­kunta oli ilmavoi­mien käytössä sodan aikana.

 

Manner­heim-ristin ritarin synnyin­koti ja muisto­laatta: Lauri Kokko, Onttola

 

Koneki­vää­ri­kuvut, Puntarikoskentie

Mönni

 

Suomen Sodan muistomerkki

Suomen sodan 1808–1809 aikaisen Mönnin taistelun muistomerkki

Muut

 

Salpa­linja Hieta­lahden alueella

Sijainti Punta­ri­kosken uusitien ja Niska­saaren välisellä alueella. Kohteessa on kolme koneki­vää­ri­ku­pu­pe­sä­kettä, joista yksi on jäänyt täysin keske­ne­räi­seksi. Alueella on maahan kaivet­tuja, kenttä­lin­noi­tet­tuja taistelu- ja yhdys­hau­toja tuliasemineen.

 

Sotatoi­mia­lueen raja

Sotatoi­mia­lueen raja ja yksi tarkis­tus­pis­teistä sijaitsi Kuusojan vanhan maantien sillalla. Silta on raken­nettu vuonna 1932. 

 

Manner­heim-ristin ritarin synnyin­koti ja muisto­laatta: Veikko Saare­lainen, Heraniemi

 

Manner­heim-ristin ritarin synnyin­koti ja muisto­laatta: Valde Sorsa, Jakokoski