Joensuun seudulla on lukuisia mielenkiintoisia, menneisiin sotiimme liittyviä kohteita, muistomerkkejä ja nähtävyyksiä. Salpalinjan linnoitteet ja Marjalan bunkkerimuseo lienevät kaikkein tunnetuimpia näistä. Sen sijaan muutamat kohteet ovat päässeet unohtumaan vuosien saatossa. Yksi näistä on Kontiolahdella Jaamankankaalla sijainnut Joensuun valekaupunki. Alueen muistoa kunnioittaen paikalliset aktiiviset reserviläiset pystyttivät kesällä 2022 Jaamankankaan uuden laavun maisemiin aiheesta kertovan opastetaulun. Tässä blogissa on esitelty alueen historiaa.
Joensuun valekaupunki Jaamankankaalla
Jaamankankaalla vanhalla paloaukealla sijaitsi talvisodan ja jatkosodan aikana vuosina 1939–1944 Joensuun valekaupunki. Tästä alueesta käytetään myös nimeä harhautuskaupunki. Valekaupunki rakennettiin Neuvostoliiton ilmavoimien suorittamien pommitusten harhauttamista varten turvaamaan Joensuun kaupungin asukkaita.
Valekaupungin rakentaminen oli paikallisten henkilöiden ideoima hanke. Sen keksijöinä pidetään joensuulaista sähköliikkeen omistajaa Ilmari Häkkistä, sekä Kontiolahdella Pielisjoen Ristisaaressa uittojen työmaanjohtajana työskennellyttä piiriesimies Aaro Sauniota. He yhdessä ideoivat ja toteuttivat Joensuun katuvaloja kuvaavan valekaupungin rakentamisen tälle alueelle talven 1939–1940 aikana. Lupa toteutukselle saatiin Joensuussa sijainneelta Ryhmä Talvelan ilmantorjuntakomentajalta. Valekaupungin tarkoituksena oli houkutella ja harhauttaa vihollisen yöaikaan toimivia lentokoneita pudottamaan pommikuormansa Jaamankankaalle Joensuun kaupungin sijaan.
Tämä valekaupungin alue sijaitsee noin 11 kilometrin päässä Joensuun keskustasta pohjoiseen. Vuonna 1939 alueella oli noin 3–4 kilometrin levyinen paloaukea, jossa kasvoi jo noin metrin mittainen taimikko. Jaamankankaan alue soveltui muutenkin hyvin valekaupungin pohjaksi, koska alue oli asumaton. Alueelle rakennettiin Aaro Saunion ja tämän työmiesten toimesta kolme pitkää pääkatua ja useita poikkikatuja. Asennustöitä hoiti sähköteknikko Niilo Väisänen ja sähkötarvikkeet hankittiin Ilmari Häkkisen liikkeestä. Pääkaduille asennettiin kaksitoista katuvaloa noin 30 metrin etäisyydelle toisistaan. Sivukaduilla lamppuja oli neljä. Sähkö saatiin Joensuusta Kontioniemen parantolaan kulkevasta sähkölinjasta.
Valojen kytkentä päälle ja pois suoritettiin Saunioiden kotitalosta Ristisaaresta, jonka sijainti on merkitty paikalla olevan opastetaulun oheiseen karttaan. Ristisaaresta Jaamankankaan valekaupunkiin vedettiin rautalankakaksoisjohto valaistuksen sytyttämistä varten. Sytytys tapahtui adoniparistoon kytketyn laitteen avulla. Saunioiden kotitalosta käsin valot sytytettiin Aaro ja tämän vaimon Laila Saunion toimesta aina, kun ilmavalvonnan aluekeskukselta Joensuusta saatiin tieto lähestyvistä pommikoneista. Tällöin koneet olivat noin 30 kilometrinä päässä. Valot sammutettiin siinä vaiheessa, kun pommikoneiden ääni jo kuului Saunioiden kotitalolle, eikä niitä enää sytytetty uudelleen samana yönä.
Alueen pommitukset talvisodassa
Talvisodan aikana valekaupungin aluetta pommitettiin useaan otteeseen, ensimmäistä kertaa vain neljä päivää siitä, kun valekaupunki saatiin valmiiksi. Tällöin pommikoneet pudottivat alueelle useita satoja pommeja jatkaen matkaansa Joensuun suuntaan. Varsinainen Joensuun kaupunki säästyi tuolloin pommitukselta. Myös seuraavana yönä pommikoneet olivat liikkeellä pudottaen voimakkaita palopommeja alueelle.
Tämän jälkeen pommituksissa oli pitkä tauko. Viimeiset alueelle suunnatut pommitukset tapahtuivat 17. – 18.2.1940, kun valekaupunkiin pudotettiin kaikkiaan 520 palopommia ilman merkittävää tuhoa. Osuessaan Joensuuhun tämä pommitus olisi ollut todella tuhoisa, sillä valtaosa Joensuun rakennuksista oli puurakenteisia.
Pommien vaikutusten kuvaamista varten alueelle rakennetiin myös muita harhautuslaitteita, esimerkiksi pehkuläjiä, joissa käytettiin puuta ja tervaa. Näillä aiheutettiin keinotekoisia tulipaloja alueelle. Valekaupunki on ollut ilmeisen tehokas, sillä suomalaisten omien tarkastuslentojen aikana havaittiin, että valot näkyvät Ilomantsiin asti. Useita vihollisen pommituslentoja osui tälle alueelle Joensuun kaupungin sijaan.
Talvisodan kokemuksia valekaupungista pidettiin niin hyvinä, että jatkosodan alettua Pohjois-Karjalan Suojeluskuntapiirin esikunta antoi jälleen Ilmari Häkkisen tehtäväksi valekaupungin rakentamisen Jaamankankaan alueelle. Tälläkin kertaa Häkkinen kustansi rakennustarvikkeet oman sähköliikkeensä kassasta.
Joensuun kaupungin ja lähialueen pommitukset
Talvisodan alussa Joensuun kaupunki melko pitkälti säästyi pommituksilta. Ensimmäinen kaupunkiin kohdistunut pommitus tapahtui 16.2.1940. Kohteena olivat ilmeisesti Pielisjoen sillat, sillä kaikkiaan 70 kaupungin alueelle osuneen pommin vaikutuksesta vaurioituvat muun muassa Ilosaaren rakennukset, satamakonttorit, tyttökoulu ja Pakkahuone. Ihmisuhreja ensimmäinen talvisodan pommitus ei vaatinut. Pahiten talvisodan pommituksissa vaurioitui Talouskoulun rakennus. Kaikkiaan Joensuuta pommitettiin talvisodassa noin kymmenen kertaa, mutta onneksi kuolonuhreilta vältyttiin. Kaikkiaan puolenkymmentä rakennusta vaurioitui talvisodan pommituksissa Joensuussa.

Jatkosodassa Joensuuta pommitettiin heti sodan alussa 25.6.1941. Kuvissa ohessa on näiden pommitusten tuhoja. Kaikkiaan kahden ensimmäisen sotaviikon aikana Joensuuta pommitettiin seitsemän kertaa ja pommit osuivat muun muassa keskustaan, Niinivaaralle ja Peltolaan. Vuonna 1942 Joensuuta ei pommitettu kertaakaan. Vuonna 1943 kaupunkia pommitettiin neljästi ja haavoittuneita sekä kaatuneita oli useita. Viimeisenä sotavuonna 1944 Joensuuta pommitettiin vain kerran 4.4.1944. Tuolloin asemanseudulle osuneet pommit haavoittivat neljää ihmistä ja viisi henkilöä sai surmansa.
Valekaupungin lisäksi Joensuun kaupunkiin tarkoitettuja pommituslentoja harhautui myös Pielisjoella sijainneelle Ristisaaren puunerottelualueelle, jonka valaistusta lentäjät luulivat Joensuun valoiksi. Jatkosodassa Ristisaarta pommitettiin useita kertoja, ensimmäistä kertaa 4.7.1941. Esimerkiksi 8.10.1942 pommituksen syynä olivat Ristisaaren alueella päälle unohtuneet valot. Henkilövahinkoja ei aiheutunut ja muutenkin vahingot alueella jäivät vähäisiksi, sillä uittolaitteisiin tai rakennuksiin ei tullut suurempia vahinkoja. Erään voimakkaan pommituksen seurauksesta rakennuksien ikkunat hajosivat.

Kontiolahden sotahistoriakohteet
Kontiolahden kunnan, Kontiolahden Reserviläisten ja Sotien 1939–45 Kontiolahden Perinnetoimikunnan kanssa on viime vuosina toteutettu useita projekteja alueen sotahistoriakohteiden esille tuomiseksi. Kontiolahden sotahistoriakartta kokoaa yhteen kaikkiaan yli 40 viime sotien kohdetta ja muistomerkkiä.
Jaamankankaan alueella näistä kohteista sijaitsevat esimerkiksi aluetta halkova Salpalinjan linnoitteet panssarikiviesteineen, konekiväärikupu ja Salpalinjan infotaulu. Vuonna 2021 Hirvirannan uimarannalle pystytettiin vastaava infotaulu ja muistomerkki alueella toimineen, muun muassa kaukopartioita kuljettaneen lento-osaston toiminnan muistolle.


Joensuun valekaupungin infotaulun ja Jaamankankaan laavun sijainti.
Saapuminen: Pysäköi autosi Taskisentien P‑Paikalle (alueelle kesän 2022 aikana opastus rakenteilla). Jatka kävellen tai maastopyöräillen luoteeseen Salpalinja/ Välilampitrailia (vihreä-keltainen opaste) noin 1,1 kilometriä. Saapuessasi neulaspolulta hiekkatielle, seuraa laavun opasteita noin 200 metriä ennen laavua. Laavulle pääsee myös Taskisentien risteyksestä suoraan luoteeseen lähtevää hiihtolatupohjaa pitkin.
Lisätietoja Kontiolahden sotahistoriakohteista.