Suoma­laiset perin­ne­saunat parhaim­mil­laan Kontiolahdella

Testa­simme jälleen kaksi Kontio­lahden erinomai­sista Sauna­maa­ilman saunoista. Tällä kertaa saunoimme perin­tei­sissä saunoissa, Kontio­lahden Kotiseu­tu­kes­kuksen saunassa ja Sampon Mökkien savusaunassa.

Kontio­lah­ti­seura ylläpitää Kotiseu­tu­kes­kusta ja sen pihapii­ristä löytyy tämä erikoinen sauna. Kotiseu­tu­kes­kuksen pihapiirin sauna on hirsi­ra­kennus, mikä on raken­nettu Jakokosken Uilossa sijain­neen saunan mallin mukai­sesti. Saunan erikoiset lauteet on tehty myös vanhan mallin mukaan. Lauteilla istutaan korkealla, kaataen löyly­vettä kiukaalle vesikourua pitkin. Histo­rial­lisen saunan lämmit­tä­minen vie useita tunteja, mutta kunnolla kuumet­tuaan lämpöä riittää aamuun asti. Minulla oli ilo lämmittää sauna itse meidän porukalle – mainio kokemus, vaikka koko ikäni olen puuläm­mit­teisiä saunoja saanut lämmittää. Kerta­läm­mit­teinen kiuas oli juuri remon­toitu ja löylyt olivat mahtavat. Ja nyt tiedän myös piilo­pullon paikan eli osaan seuraa­valla kerralla katsoa sinne, jos vaikka joku olisi piilo­pullon jemmannut. www.kontiolahtiseura.fi

Sampo Mökkien savusauna taitaakin olla ainoa vuokrat­tava savusauna Kontio­lah­della. Savusaunan leppeät löylyt vaativat pitkän lämmi­ty­sajan ja kärsi­väl­li­syyttä lämmit­tä­jältä. Lämmitys on myös taito­laji ja tämän saunan meille lämmitti Samuli Sampon Mökeiltä.

Savusaunaa kutsu­taan Karja­lassa mustaksi saunaksi, eikä suotta. Paikat saattavat olla hieman mustana saunan jälkeen. Kun kivet ovat riittävän kuumat ja pesä on sammunut, heite­tään häkälöylyt, joiden jälkeen sauna on valmis kylpi­jöille. Häkälöy­lyissä suurin osa kivien pintaan tarttu­neesta noesta ja pienhiuk­ka­sista irtoaa ilmaan ennen kuin saunojia on löylyilmaa hengit­tä­mässä. Kerta­läm­mit­tei­syys edellyttää, että kiukaassa on enemmän lämpöä varaavia kiuas­kiviä kuin jatku­va­läm­mit­tei­sessä saunassa, koska lisäläm­mi­tystä ei voida tehdä kylpe­misen aikana. Savusau­naan mennään sillä asenteella, että mustaa saattaa löytyä vielä seuraa­va­nakin päivänä jostakin kohtaa. Itsel­läni olikin vieräh­tänyt vuosia edelli­sestä savusau­na­ko­ke­muk­sesta, mutta kyllä se oli taas hieno kokemus ja hyvät löylyt.

Sampon Mökkien savusaunan tarina yltää 1990-luvulle. Aikanaan kun Sampolla oli vielä hirsi­sorvi, jossa ensim­mäinen Sampon Mökkien mökkikin on tehty, on siellä tehty myös asiak­kaille savusau­noja ja mökkejä. Hirsiä jäi yli ja Sampo päätti tehdä savusaunan myös itsel­leen ylijää­mä­hir­sistä. Savusau­noja oli asiak­kailla palanut useampia ja siksi oman savusaunan paikka valit­tiin kauem­maksi mökeistä. Nyt savusau­naan oli tehty uusi terassi ja sehän kruunasi vilvoit­telun saunasta.

Sanoi­sinpa, että jokaisen pitää kokea ainakin kerran elämäs­sään savusaunan löylyt. www.samponmokit.com

Nämä molemmat saunat lämpe­nevät pitkään, joten sauna kannattaa tilata ajoissa.

Teksti ja kuvat: Anne Mujunen, projek­ti­asian­tun­tija, Kontion­loikka Oy