Suomen Itsenäisyyspäivänä 6.12.2023 paljastettiin juhlallisessa tilaisuudessa Kontiolahden kirkonkylän keskustaan uusi muistomerkki kuntotalon pihapiiriin. Paikalla aiemmin sijainnut Talvisotaan lähdön muistomerkki sai vierelleen opastaulun ja Salpalinja kiven, joiden tarkoituksena on kunnioittaa Kontiolahden Suojeluskunnan ja Lotta Svärdin toimintaa ja esitellä historiaa. Tästä blogitekstistä saat tietoa alueen monipuolisesta historiasta!
Suojeluskunnan maanpuolustustyö Kontiolahdella
Kontiolahden Suojeluskunta ja Lotta-Svärd olivat merkittäviä toimijoita 1920-luvulta alkaen alueen maanpuolustustoiminnassa ja naisten vapaaehtoisen toiminnan organisoinnissa. Kirkonkylän keskustassa sijaitsi Suojeluskuntatalo, joka hankittiin nuorisoseuralta Suojeluskunnan käyttöön 1928. Suojeluskuntatalo siirtyi sotien jälkeen kunnan omistukseen ja purettiin 1970-luvulla. Suojeluskunta rakensi talkoilla talon eteen urheilukentän, joka edelleenkin toimii kirkonkylän keskusurheilukenttänä. Urheilutoiminta, erityisesti juoksulajit, hiihto sekä ammunta olivat merkittävässä osassa suojeluskunnan toimintaa Kontiolahdella.
Suojeluskuntalaiset harjoittelivat ammuntaa esimerkiksi Vierevänniemen, Jakkilanvaaran ja Venejoen ampumaradoilla. Harjoitustoimintaa oli 1920-luvulta alkaen paitsi paikallisesti, myös yhteistyössä Joensuun Rajavartioston kanssa. Parhaimmillaan Kontiolahden Suojeluskuntaan kuului 1920–30 luvuilla yli 150 jäsentä.
Lotat Kontiolahdella
Kontiolahden Lotta Svärd ‑osasto sai alkunsa Kontiolahden Suojeluskunnan naisosaston toiminnasta. Naisosasto oli perustettu epävirallisesti 26.1.1918 pidetyssä kokouksessa Hovilan Puhakassa. Kontiolahden Lotta Svärd ‑osasto perustettiin Suojeluskunnan naistoimikunnan toiminnan pohjalle keväällä 1921. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 17 lottaa. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Aino Puhakka.
Yhdistyksen Lotta-kioski sijaitsi aikoinaan kirkonkylän raitilla ja 1960-luvulla siirrettiin nykyiselle paikalleen Kontioniementien varteen, jossa se palveli pitkään varuskunnan elintarvikekioskina. Lotta-kioski on nyt entisöity ja tutustuttavissa kesäaikana. Lotat toimivat huolto- ja muonitustehtävissä paitsi Suojeluskuntien harjoituksissa, niin myös sota-aikana rintamalla. Kontiolahden Lotat järjestivät esimerkiksi Jalkaväkirykmentti 9:sille suunnattuja keräyksiä rintamalle.
Lottien toimesta muun muassa Pyytivaaralla toteutettiin ilmavalvontaa Talvi- ja Jatkosotien aikana. Pyytivaaran Lottien toiminnassa oli aktiivisesti mukana ilmavalvontalottana toiminut Jenny Pessi, jonka tyttäret Airi ja Seija olivat mukana 6.12. paljastetun muistomerkin juhlassa kunniavieraina.
Muistomerkin paljastusjuhla
Itsenäisyyspäivänä 2023 paljastetun muistomerkin juhlaan osallistui kaikkiaan noin 50 henkilöä. Päivä alkoi jumalanpalveluksella Kontiolahden kirkossa, jonka jälkeen siirryttiin kuntotalon pihapiiriin. Paikalla oli Kontiolahden Reserviläisten ja Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen asettamat kunniavartiot. Kontiolahden Suojeluskunta ja Lotta-Svärd ‑muistomerkin paljastivat Airi Pessi-Mustonen ja Seija Saastamoinen. Paikalla oli myös Pohjois-Karjalan Suojeluskuntien Perinneyhdistyksen asettama lippuvartio.
Sotien 1939–45 Kontiolahden Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Ilpo Saarelainen piti esitelmän Suojeluskuntien ja Lottien toiminnasta Kontiolahdella. Tilaisuuden lopuksi pikkulottana toiminut Faina Kukkonen lahjoitti Kontiolahden Sotahistorian perinnetilaan oman pikkulotta-merkkinsä. Perinnetilaan ja Muistojen Raja ‑museoon onkin kerätty lukuisia aiheeseen liittyviä esineitä!
Lisätietoja:
- Kontiolahden Lotta Svärd ‑ja Suojeluskuntatoiminnan historiikki:
https://playkontiolahti.fi/wp-content/uploads/2023/05/Kontiolahden-Suojeluskunta-ja-Lottayhdistys.pdf - Perinnetilan & Muistojen Raja ‑museon yhteystiedot ja aukiolot: www.perinnetila.fi
- Sotahistoriakartta: https://playkontiolahti.fi/sotahistoria/
Teksti: Jarkko Peiponen ja Ilpo Saarelainen
Kuvat: Krista Asikainen, Jaakko Muhonen, Leena Härkönen ja Jarkko Peiponen