SOTAHISTORIAKOHTEET KONTIOLAHDELLA, JOENSUUN VALEKAUPUNKI.

Joensuun seudulla on lukuisia mielen­kiin­toisia, mennei­siin sotiimme liittyviä kohteita, muisto­merk­kejä ja nähtä­vyyksiä. Salpa­linjan linnoit­teet ja Marjalan bunkke­ri­museo lienevät kaikkein tunne­tuimpia näistä. Sen sijaan muutamat kohteet ovat päässeet unohtu­maan vuosien saatossa. Yksi näistä on Kontio­lah­della Jaaman­kan­kaalla sijainnut Joensuun valekau­punki. Alueen muistoa kunnioit­taen paikal­liset aktii­viset reser­vi­läiset pystyt­tivät kesällä 2022 Jaaman­kan­kaan uuden laavun maise­miin aiheesta kertovan opaste­taulun. Tässä blogissa on esitelty alueen historiaa.

Joensuun valekau­punki Jaamankankaalla

Jaaman­kan­kaalla vanhalla paloau­kealla sijaitsi talvi­sodan ja jatko­sodan aikana vuosina 1939–1944 Joensuun valekau­punki. Tästä alueesta käyte­tään myös nimeä harhau­tus­kau­punki. Valekau­punki raken­net­tiin Neuvos­to­liiton ilmavoi­mien suorit­ta­mien pommi­tusten harhaut­ta­mista varten turvaa­maan Joensuun kaupungin asukkaita.

Valekau­pungin raken­ta­minen oli paikal­listen henki­löiden ideoima hanke. Sen keksi­jöinä pidetään joensuu­laista sähkö­liik­keen omistajaa Ilmari Häkkistä, sekä Kontio­lah­della Pielis­joen Risti­saa­ressa uittojen työmaan­joh­ta­jana työsken­nel­lyttä piirie­si­mies Aaro Sauniota. He yhdessä ideoivat ja toteut­tivat Joensuun katuva­loja kuvaavan valekau­pungin raken­ta­misen tälle alueelle talven 1939–1940 aikana. Lupa toteu­tuk­selle saatiin Joensuussa sijain­neelta Ryhmä Talvelan ilman­tor­jun­ta­ko­men­ta­jalta. Valekau­pungin tarkoi­tuk­sena oli houku­tella ja harhauttaa vihol­lisen yöaikaan toimivia lento­ko­neita pudot­ta­maan pommi­kuor­mansa Jaaman­kan­kaalle Joensuun kaupungin sijaan.

Tämä valekau­pungin alue sijaitsee noin 11 kilometrin päässä Joensuun keskus­tasta pohjoi­seen. Vuonna 1939 alueella oli noin 3–4 kilometrin levyinen paloaukea, jossa kasvoi jo noin metrin mittainen taimikko. Jaaman­kan­kaan alue soveltui muutenkin hyvin valekau­pungin pohjaksi, koska alue oli asumaton. Alueelle raken­net­tiin Aaro Saunion ja tämän työmiesten toimesta kolme pitkää pääkatua ja useita poikki­ka­tuja. Asennus­töitä hoiti sähkö­tek­nikko Niilo Väisänen ja sähkö­tar­vik­keet hankit­tiin Ilmari Häkkisen liikkeestä. Pääka­duille asennet­tiin kaksi­toista katuvaloa noin 30 metrin etäisyy­delle toisis­taan. Sivuka­duilla lamppuja oli neljä. Sähkö saatiin Joensuusta Kontio­niemen paran­to­laan kulke­vasta sähkölinjasta.

Valojen kytkentä päälle ja pois suori­tet­tiin Saunioiden kotita­losta Risti­saa­resta, jonka sijainti on merkitty paikalla olevan opaste­taulun oheiseen karttaan. Risti­saa­resta Jaaman­kan­kaan valekau­pun­kiin vedet­tiin rauta­lan­ka­kak­sois­johto valais­tuksen sytyt­tä­mistä varten. Sytytys tapahtui adoni­pa­ris­toon kytketyn laitteen avulla. Saunioiden kotita­losta käsin valot sytytet­tiin Aaro ja tämän vaimon Laila Saunion toimesta aina, kun ilmaval­vonnan aluekes­kuk­selta Joensuusta saatiin tieto lähes­ty­vistä pommi­ko­neista. Tällöin koneet olivat noin 30 kilomet­rinä päässä. Valot sammu­tet­tiin siinä vaiheessa, kun pommi­ko­neiden ääni jo kuului Saunioiden kotita­lolle, eikä niitä enää sytytetty uudel­leen samana yönä.

Alueen pommi­tukset talvisodassa

Talvi­sodan aikana valekau­pungin aluetta pommi­tet­tiin useaan ottee­seen, ensim­mäistä kertaa vain neljä päivää siitä, kun valekau­punki saatiin valmiiksi. Tällöin pommi­ko­neet pudot­tivat alueelle useita satoja pommeja jatkaen matkaansa Joensuun suuntaan. Varsi­nainen Joensuun kaupunki säästyi tuolloin pommi­tuk­selta. Myös seuraa­vana yönä pommi­ko­neet olivat liikkeellä pudot­taen voimak­kaita palopom­meja alueelle.

Tämän jälkeen pommi­tuk­sissa oli pitkä tauko. Viimeiset alueelle suunnatut pommi­tukset tapah­tuivat 17. – 18.2.1940, kun valekau­pun­kiin pudotet­tiin kaikkiaan 520 palopommia ilman merkit­tävää tuhoa. Osues­saan Joensuuhun tämä pommitus olisi ollut todella tuhoisa, sillä valtaosa Joensuun raken­nuk­sista oli puurakenteisia.

Pommien vaiku­tusten kuvaa­mista varten alueelle raken­ne­tiin myös muita harhau­tus­lait­teita, esimer­kiksi pehku­läjiä, joissa käytet­tiin puuta ja tervaa. Näillä aiheu­tet­tiin keino­te­koisia tulipa­loja alueelle. Valekau­punki on ollut ilmeisen tehokas, sillä suoma­laisten omien tarkas­tus­len­tojen aikana havait­tiin, että valot näkyvät Ilomant­siin asti. Useita vihol­lisen pommi­tus­len­toja osui tälle alueelle Joensuun kaupungin sijaan.

Talvi­sodan kokemuksia valekau­pun­gista pidet­tiin niin hyvinä, että jatko­sodan alettua Pohjois-Karjalan Suoje­lus­kun­ta­piirin esikunta antoi jälleen Ilmari Häkkisen tehtä­väksi valekau­pungin raken­ta­misen Jaaman­kan­kaan alueelle. Tälläkin kertaa Häkkinen kustansi raken­nus­tar­vik­keet oman sähkö­liik­keensä kassasta.

Joensuun kaupungin ja lähia­lueen pommitukset

Talvi­sodan alussa Joensuun kaupunki melko pitkälti säästyi pommi­tuk­silta. Ensim­mäinen kaupun­kiin kohdis­tunut pommitus tapahtui 16.2.1940. Kohteena olivat ilmei­sesti Pielis­joen sillat, sillä kaikkiaan 70 kaupungin alueelle osuneen pommin vaiku­tuk­sesta vaurioi­tuvat muun muassa Ilosaaren raken­nukset, satama­kont­torit, tyttö­koulu ja Pakka­huone. Ihmisuh­reja ensim­mäinen talvi­sodan pommitus ei vaatinut. Pahiten talvi­sodan pommi­tuk­sissa vaurioitui Talous­koulun rakennus. Kaikkiaan Joensuuta pommi­tet­tiin talvi­so­dassa noin kymmenen kertaa, mutta onneksi kuolo­nuh­reilta vältyt­tiin. Kaikkiaan puolen­kym­mentä raken­nusta vaurioitui talvi­sodan pommi­tuk­sissa Joensuussa.

Jatko­so­dassa Joensuuta pommi­tet­tiin heti sodan alussa 25.6.1941. Kuvissa ohessa on näiden pommi­tusten tuhoja. Kaikkiaan kahden ensim­mäisen sotaviikon aikana Joensuuta pommi­tet­tiin seitsemän kertaa ja pommit osuivat muun muassa keskus­taan, Niini­vaa­ralle ja Pelto­laan. Vuonna 1942 Joensuuta ei pommi­tettu kertaa­kaan. Vuonna 1943 kaupunkia pommi­tet­tiin neljästi ja haavoit­tu­neita sekä kaatu­neita oli useita. Viimei­senä sotavuonna 1944 Joensuuta pommi­tet­tiin vain kerran 4.4.1944. Tuolloin aseman­seu­dulle osuneet pommit haavoit­tivat neljää ihmistä ja viisi henkilöä sai surmansa.

Valekau­pungin lisäksi Joensuun kaupun­kiin tarkoi­tet­tuja pommi­tus­len­toja harhautui myös Pielis­joella sijain­neelle Risti­saaren puune­rot­te­lua­lu­eelle, jonka valais­tusta lentäjät luulivat Joensuun valoiksi. Jatko­so­dassa Risti­saarta pommi­tet­tiin useita kertoja, ensim­mäistä kertaa 4.7.1941. Esimer­kiksi 8.10.1942 pommi­tuksen syynä olivat Risti­saaren alueella päälle unohtu­neet valot. Henki­lö­va­hin­koja ei aiheu­tunut ja muutenkin vahingot alueella jäivät vähäi­siksi, sillä uitto­lait­tei­siin tai raken­nuk­siin ei tullut suurempia vahin­koja. Erään voimak­kaan pommi­tuksen seurauk­sesta raken­nuk­sien ikkunat hajosivat.

Kontio­lahden sotahistoriakohteet

Kontio­lahden kunnan, Kontio­lahden Reser­vi­läisten ja Sotien 1939–45 Kontio­lahden Perin­ne­toi­mi­kunnan kanssa on viime vuosina toteu­tettu useita projek­teja alueen sotahis­to­ria­koh­teiden esille tuomi­seksi. Kontio­lahden sotahis­to­ria­kartta kokoaa yhteen kaikkiaan yli 40 viime sotien kohdetta ja muistomerkkiä. 

Jaaman­kan­kaan alueella näistä kohteista sijait­sevat esimer­kiksi aluetta halkova Salpa­linjan linnoit­teet panssa­ri­ki­vies­tei­neen, koneki­vää­ri­kupu ja Salpa­linjan infotaulu. Vuonna 2021 Hirvi­rannan uimaran­nalle pysty­tet­tiin vastaava infotaulu ja muisto­merkki alueella toimi­neen, muun muassa kauko­par­tioita kuljet­ta­neen lento-osaston toiminnan muistolle.

Joensuun valekau­pungin infotaulun ja Jaaman­kan­kaan laavun sijainti.

Kontion­pol­kujen kartta.

Saapu­minen: Pysäköi autosi Taski­sen­tien P‑Paikalle (alueelle kesän 2022 aikana opastus raken­teilla). Jatka kävellen tai maasto­pyö­räillen luotee­seen Salpalinja/ Välilam­pit­railia (vihreä-keltainen opaste) noin 1,1 kilometriä. Saapues­sasi neulas­po­lulta hiekka­tielle, seuraa laavun opasteita noin 200 metriä ennen laavua. Laavulle pääsee myös Taski­sen­tien risteyk­sestä suoraan luotee­seen lähtevää hiihto­la­tu­pohjaa pitkin.

Lisätie­toja Kontio­lahden sotahis­to­ria­koh­teista.