Uusi muisto­merkki Suoje­lus­kun­nalle ja Lotta Svärdille

Suomen Itsenäi­syys­päi­vänä 6.12.2023 paljas­tet­tiin juhlal­li­sessa tilai­suu­dessa Kontio­lahden kirkon­kylän keskus­taan uusi muisto­merkki kunto­talon pihapii­riin. Paikalla aiemmin sijainnut Talvi­so­taan lähdön muisto­merkki sai vierel­leen opastaulun ja Salpa­linja kiven, joiden tarkoi­tuk­sena on kunnioittaa Kontio­lahden Suoje­lus­kunnan ja Lotta Svärdin toimintaa ja esitellä histo­riaa. Tästä blogi­teks­tistä saat tietoa alueen monipuo­li­sesta historiasta!

Suoje­lus­kunnan maanpuo­lus­tustyö Kontiolahdella

Kontio­lahden Suoje­lus­kunta ja Lotta-Svärd olivat merkit­täviä toimi­joita 1920-luvulta alkaen alueen maanpuo­lus­tus­toi­min­nassa ja naisten vapaa­eh­toisen toiminnan organi­soin­nissa. Kirkon­kylän keskus­tassa sijaitsi Suoje­lus­kun­ta­talo, joka hankit­tiin nuori­so­seu­ralta Suoje­lus­kunnan käyttöön 1928. Suoje­lus­kun­ta­talo siirtyi sotien jälkeen kunnan omistuk­seen ja puret­tiin 1970-luvulla. Suoje­lus­kunta rakensi talkoilla talon eteen urhei­lu­kentän, joka edelleenkin toimii kirkon­kylän keskusur­hei­lu­kent­tänä. Urhei­lu­toi­minta, erityi­sesti juoksu­lajit, hiihto sekä ammunta olivat merkit­tä­vässä osassa suoje­lus­kunnan toimintaa Kontiolahdella.

Suoje­lus­kun­ta­laiset harjoit­te­livat ammuntaa esimer­kiksi Viere­vän­niemen, Jakki­lan­vaaran ja Venejoen ampuma­ra­doilla. Harjoi­tus­toi­mintaa oli 1920-luvulta alkaen paitsi paikal­li­sesti, myös yhteis­työssä Joensuun Rajavar­tioston kanssa. Parhaim­mil­laan Kontio­lahden Suoje­lus­kun­taan kuului 1920–30 luvuilla yli 150 jäsentä.

Lotat Kontio­lah­della

Kontio­lahden Lotta Svärd ‑osasto sai alkunsa Kontio­lahden Suoje­lus­kunnan naisosaston toimin­nasta. Naisosasto oli perus­tettu epävi­ral­li­sesti 26.1.1918 pidetyssä kokouk­sessa Hovilan Puhakassa. Kontio­lahden Lotta Svärd ‑osasto perus­tet­tiin Suoje­lus­kunnan naistoi­mi­kunnan toiminnan pohjalle keväällä 1921. Perus­ta­vassa kokouk­sessa oli läsnä 17 lottaa. Ensim­mäi­senä puheen­joh­ta­jana toimi Aino Puhakka.

Yhdis­tyksen Lotta-kioski sijaitsi aikoi­naan kirkon­kylän raitilla ja 1960-luvulla siirret­tiin nykyi­selle paikal­leen Kontio­nie­men­tien varteen, jossa se palveli pitkään varus­kunnan elintar­vi­ke­kios­kina. Lotta-kioski on nyt entisöity ja tutus­tut­ta­vissa kesäai­kana. Lotat toimivat huolto- ja muoni­tus­teh­tä­vissä paitsi Suoje­lus­kun­tien harjoi­tuk­sissa, niin myös sota-aikana rinta­malla. Kontio­lahden Lotat järjes­tivät esimer­kiksi Jalka­vä­ki­ryk­mentti 9:sille suunnat­tuja keräyksiä rintamalle.

Lottien toimesta muun muassa Pyyti­vaa­ralla toteu­tet­tiin ilmaval­vontaa Talvi- ja Jatko­so­tien aikana. Pyyti­vaaran Lottien toimin­nassa oli aktii­vi­sesti mukana ilmaval­von­ta­lot­tana toiminut Jenny Pessi, jonka tyttäret Airi ja Seija olivat mukana 6.12. paljas­tetun muisto­merkin juhlassa kunniavieraina.

Muisto­merkin paljastusjuhla

Itsenäi­syys­päi­vänä 2023 paljas­tetun muisto­merkin juhlaan osallistui kaikkiaan noin 50 henkilöä. Päivä alkoi jumalan­pal­ve­luk­sella Kontio­lahden kirkossa, jonka jälkeen siirryt­tiin kunto­talon pihapii­riin. Paikalla oli Kontio­lahden Reser­vi­läisten ja Kontio­lahden Sotilas­ko­tiyh­dis­tyksen asettamat kunnia­var­tiot. Kontio­lahden Suoje­lus­kunta ja Lotta-Svärd ‑muisto­merkin paljas­tivat Airi Pessi-Mustonen ja Seija Saasta­moinen. Paikalla oli myös Pohjois-Karjalan Suoje­lus­kun­tien Perin­neyh­dis­tyksen asettama lippuvartio.

Sotien 1939–45 Kontio­lahden Perin­ne­toi­mi­kunnan puheen­joh­taja Ilpo Saare­lainen piti esitelmän Suoje­lus­kun­tien ja Lottien toimin­nasta Kontio­lah­della. Tilai­suuden lopuksi pikku­lot­tana toiminut Faina Kukkonen lahjoitti Kontio­lahden Sotahis­to­rian perin­ne­ti­laan oman pikku­lotta-merkkinsä. Perin­ne­ti­laan ja Muistojen Raja ‑museoon onkin kerätty lukuisia aihee­seen liittyviä esineitä!

Lisätie­toja:

Teksti: Jarkko Peiponen ja Ilpo Saarelainen

Kuvat: Krista Asikainen, Jaakko Muhonen, Leena Härkönen ja Jarkko Peiponen