PLAY Kontiolahti, blogi: juhlavuoden juhlimiset

Juhla­vuoden juhlimiset

Kontio­lahden kunnan 150-vuotis­juh­la­vuosi on tarjonnut monipuo­lisia tapahtumia/tilaisuuksia (172), näytte­lyitä (14), kilpai­luita (4), tempauksia (8) sekä muita juhla­vuo­si­te­koja (12) – kaikkiaan 210 kpl. Muistel­laan vielä muutamia juhla­vuoden aikana toteu­tet­tuja tapah­tumia blogi­kir­joi­tusten katkel­mien muodossa. Tapah­tumat toteu­tet­tiin tekemällä laaja-alaista yhteis­työtä monien yhdis­tysten, seurojen, organi­saa­tioiden, yritysten ja lähikun­tien kanssa.

Unohtu­maton seikkailu Höytiäisen ympäri

Kontio­lahden kunnan 150-vuotis­juh­la­vuoden kunniaksi järjes­tetty Höytiäisen ympäriajo tarjosi tänä vuonna unohtu­mat­toman kokemuksen kaikille pyöräilyn, kulttuurin ja kotiseu­tu­mat­kailun ystäville. Lauan­tai­aa­muna 17.6. Kontio­lahden ampuma­hiih­tos­ta­dio­nille kerääntyi 150 pyöräi­lijää odotta­maan matkaanlähtöä.

Höytiäisen ympäriajo, pyöräilijät. Kuva: Jyri Keronen
Kuva: Jyri Keronen

Tunnelma stadi­kalla oli iloinen ja odottava, ja fiilis parani entises­tään, kun Jakokosken Kanava­teat­terin näytte­lijät vetivät pyöräi­li­jöille alkuver­ryt­telyn juuri ennen pyörä­matkan aloitusta. Teatte­ri­laiset saivat lämmi­tettyä pyöräi­li­jöiden kehot ja mielen juuri oikean­lai­seen vireys­ti­laan niin, että matkaan oli helppo lähteä.

Aamulla stadio­nilla saatiin sisäpii­ri­tietoa, että osa tapah­tu­maan ilmoit­tau­tu­neista pyöräi­li­jöistä oli aloit­tanut matkan itsenäi­sesti jo kello 7 aikaan aamulla! Oli hienoa kuulla, että tapah­tumaa oli odotettu niin paljon, että matkaan piti päästä jo pari tuntia viral­lista aloitusta aiemmin.

Aamuyh­deksän jälkeen tapah­tuma alkoi viral­li­sesti ja pyörä­letka lähti liikkeelle ampuma­hiih­tos­ta­dio­nilta. Näky oli vaikut­tava; oli miele­töntä seurata, kun valtava, värikäs ja kypärä­päinen pyöräi­li­jä­joukko aloitti 130 kilometrin mittaisen matkan yhtä aikaa.

Höytiäisen ympäriajo, pyöräilijät. Kuva: Jyri Keronen
Kuva: Jyri Keronen

Ympäriajon reitti kulki Kontio­lahden, Polvi­järven ja Juuan maise­mien kautta Höytiäisen ympäri. Reitin varrelle oli suunni­teltu strate­gi­sesti sijoi­tet­tuja tauko­paik­koja, joihin paikal­liset kyläyh­dis­tykset ja naapu­ri­kunnat olivat järjes­tä­neet loistavaa ohjelmaa. Tauko­pai­koilla pyöräi­lijät saivat hengähtää sekä nauttia kahvioiden ja kulttuu­rioh­jelman antimista.

Lue blogi kokonai­suu­des­saan täältä.


150-vuotiasta Kontio­lahtea juhli­taan lauan­taina 12.8.

Juhla­vuonna perheet pääsevät juhli­maan Lasten pääta­pah­tu­massa lauan­taina 12.8.2023 klo 11–14 ja Aikuisten ilta luo iloista tunnelmaa pimene­vään elokuun iltaan klo 18–23.30.

Kontio­lahden 150-vuotis­juh­la­vuoden pääta­pah­tuma tuo kuntaan koko päivän kestävät juhlat lauan­taina 12. elokuuta. Juhla­päivää viete­tään jäähallin vierei­sellä nurmia­lu­eella osoit­teessa Viere­vän­nie­mentie 6. Päivä on jaettu kahteen osaan: ensin on lasten vuoro, sitten aikuisten.

Lasten päivässä on tuttuun tapaan mukana paikal­lisia toimi­joita runsain mitoin. Urhei­luseurat järjes­tävät lapsille monen­laista toimintaa ja leikki­mie­lisiä kisoja, seura­kunnan sekä 4H:n pisteillä pääsee askar­te­le­maan ja tapah­tuma-alueelta löytyy myös erilaisia liikunta- ja temppuratoja.

Hevisaurus
Lasten päivä huipentuu Hevisau­ruksen esityk­seen. Kuva: Timo Villanen

Lasten päivä huipentuu kello 13, kun lavalle astuu koko perheen suosik­ki­ko­koon­pano Hevisaurus. Neljän dinosau­ruksen ja yhden lohikäär­meen muodos­tama jurahe­viyhtye Hevisaurus on julkaissut kahdeksan studio­al­bumia ja Hevisaurus on palkittu kahdesti parhaan lasten­musiik­ki­levyn Emmalla. Tämän orkes­terin soittaessa lavalla raikaa varmasti koko kirkon­kylä ja pienim­mänkin juhlijan tanssi­jalka alkaa tahdittaa riemu­kasta rytmiä!

Aikuisten iltaan portit avautuvat klo 18. Paikal­liset yrittäjät ovat mukana juhla­hu­mussa: iltata­pah­tu­massa on tuote­myynnin ja ‑esittelyn lisäksi myös ruoka­myyntiä ja annis­ke­lualue, joten nälkäi­senä tai janoi­sena ei tarvitse tanssahdella.

Samuli Edelmann
Samuli Edelmann ja Helsinki Sound Machine esiin­tyvät Pääta­pah­tuman aikuisten illassa. Kuva: Juha Mustonen

Joensuu­lainen Rytmi­Häi­riköt tuo iltaan tanssit­tavaa musiikkia ja juhlavaa fiilistä. Ilta huipentuu, kun Samuli Edelmann yhdessä loistavan Helsinki Sound Machinen kanssa astuu lavalle!

Lue blogi kokonai­suu­des­saan täältä.


Maanpuo­lus­tus­päivä

Kontio­lah­della maanpuo­lus­tuksen esille­tuo­mi­seen tehty työ juhla­vuoden aikana huipentui syyskuussa järjes­tet­tyyn Maanpuo­lus­tus­päi­vään ja ‑juhlaan. Kontio­rannan vanhan varus­kunnan alueella pidetty tilai­suus kokosi yhteen yli 500 aiheesta kiinnos­tu­nutta. Kaikki Kontio­lahden yläkou­lujen ysit osallis­tuivat myös tapahtumaan.

Järjes­tä­jien kuukausien suunnittelu

Pohjois-Karjalan Maanpuo­lus­tus­päivä ja ‑juhla on perin­teinen tapah­tuma, joka edellisen kerran järjes­tet­tiin Liperissä Ylämyllyn Paloau­kean alueella syksyllä 2022. Järjes­tävä taho tässä vuosit­tain tapah­tu­vassa maanpuo­lus­tuksen pääta­pah­tu­massa on kunta yhdessä Pohjois-Karjalan Prikaatin Perin­ne­killan kanssa.

Kontio­lahden osalta juhlan suunnit­telu aloitet­tiin jo alkuvuo­desta 2023 osana kunnan 150-juhla­vuoden tapah­tumia. Suunnit­te­lu­ryh­mässä oli mukana Pohjois-Karjalan Prikaatin Perin­ne­killan lisäksi muun muassa edustajat kunnan matkai­lusta, tekni­sestä toimesta, sivis­tyk­sestä, kouluilta sekä yhteis­työ­kump­pa­neiden puolelta Kontio­lahden Reser­vi­läi­siltä ja Maanpuo­lus­tus­kou­lutus MPK:lta. Tapah­tuma-alueeksi valikoitui heti alussa Kontio­rannan vanha varus­kunta. Osana 150-juhla­vuotta alueelle oli suunni­tel­missa toteuttaa alueen sotahis­to­riaa ja varus­kunnan toimintaa esitte­levä Perin­ne­tila & museo, joten osaksi päivän ohjelmaa otettiin myös tuohon projek­tiin tutustuminen.

Esitte­ly­pis­teet kokonais­tur­val­li­suuden asialla

Perjantai 22.9.2023 oli Maanpuo­lus­tus­päivän ja ‑juhlan tapah­tuma-ajankohta. Päivä alkoi kutsu­vie­raiden osalta tutus­tu­mi­sella raken­teilla olevaan museoon. Kello 09.30 tapah­tuma-alue avautui ja samoihin aikoihin alueelle saapuivat koulu­lais­kul­je­tukset ja ensim­mäiset yleisön edustajat. Aamupäivän aikana yleisö pääsi tutus­tu­maan näytteil­lea­set­ta­jien kojuihin paraa­ti­ken­tällä. Sää suosi ja aurin­koinen syyspäivä keräsi nopeasti alueelle satoja ihmisiä.

Paikalla ulkoti­loissa olivat omilla osastoil­laan erilaiset kokonais­tur­val­li­suuden toimijat. MPK oli paikalla ekoaseam­muntaa ja omaa toimin­taansa esitte­le­mässä, Puolus­tus­voimat Kainuun Prikaatin kalus­toe­sit­te­ly­pis­teellä, Rajavar­tiosto kahden partio­auton voimin, Pelas­tus­laitos ambulanssin ja paloauton kanssa sekä Poliisi sivii­li­au­tolla sekä venepar­tiolla. Rajavar­tiosto järjesti myös rajakoi­ra­näy­töksen alueella.

Maanpuo­lus­tus­juhla huipensi päivän

Onnis­tunut ja tapah­tumaa täynnä ollut päivä huipentui iltapäi­vällä Maanpuo­lus­tus­juh­laan ja Rakuu­na­soit­to­kunnan konsert­tiin. Juhlavan tilai­suuden aikana kuultiin juhla­pu­heita mm. Pohjois-Karjalan aluetoi­miston päälli­költä evers­ti­luut­nantti Jukka Honka­selta ja Pohjois-Karjalan Prikaatin Perin­ne­killan Pekka Nevalai­selta. Oppilaiden esitykset ja juhla­pu­heet kosket­tivat myös yleisöä.

Pohjois-Karjalan Prikaatin Perin­ne­kilta huomioi kuntaa luovut­ta­malla Perin­ne­tilaa varten oman pöytäs­tan­daa­rinsa. Lisäksi juhlassa palkittu Killan pitkä­ai­kainen aktii­vi­toi­mija lahjoitti kunnalle Perin­ne­ti­laan Alexander Lindbergin tekemän tk-piirroksen, jonka alkupe­räinen paikka on ollut Pohjois-Karjalan Prikaatin perinnehuoneessa.

Lue blogi kokonai­suu­des­saan täältä.


Muistojen Raja museo on matka menneisyyteen

Lauan­taina, 28. lokakuuta 2023, Kontio­rannan Kasarmi 1 ‑raken­nuk­sessa avattiin Muistojen Raja ‑museo. Avajais­päi­vänä paikalle saapui noin 150 henkilöä ja museo­vie­raiden ilo ja hämmennys olivat käsin koske­tel­tavia: monen oli vaikea uskoa, että Kontio­ran­nassa on nyt oma museo; paikka, joka omistautuu esitte­le­mään alueen värikästä ja monivai­heista menneisyyttä.

Silmät kostuivat useaan ottee­seen lauan­tai­päivän aikana, kun vanhoista valoku­vista tunnis­tet­tiin tuttuja kasvoja – lähisu­ku­laisia, ystäviä ja edesmen­neitä läheisiä. Myös nauru kaikui museon betoni­sei­nillä, kun varus­kun­nassa työsken­nel­leet henkilöt saivat palata muiste­le­maan yhteisiä työvuosiaan.

Muistojen Raja ‑museo tarjoaa vierai­li­joil­leen mahdol­li­suuden uppoutua Suomen itäisen raja-alueen ja Kontio­lahden maanpuo­lustus- ja sotahis­to­rian syvyyk­siin. Museo tuo esiin kontio­lah­te­laisten sotilaiden ja lottien sekä kotirin­taman muistoja, tarinoita ja esineistöä monen­lai­sissa muodoissa. Lisäksi museossa pääsee tutus­tu­maan Kontio­rannan alueella eläneiden yhteisön jäsenten tarinoihin. Museo on aikamatka, jolla vierai­lijat voivat astua takaisin mennee­seen aikaan useista eri näkökul­mista käsin.

Museossa on esillä esineistöä, valokuvia, sotien aikaisia filmi­tal­tioin­teja, henki­lö­haas­tat­te­luja sekä kokemuk­sel­lisia huone­ti­loja, joissa hyödyn­ne­tään lavas­tus­tai­detta ja audio­vi­su­aa­lista tarinan­ker­rontaa. Huone­ti­loissa vierai­lijat pääsevät tutus­tu­maan mennee­seen aikaan kokemuk­sel­listen ympäris­töjen kautta: jatko­sodan aikai­sessa korsussa pääsee astumaan takaisin asema­sodan aikaan, kaatu­neiden metsä kuljettaa kokijansa sodan kovuuden keskelle, Marokon Kauhun huone ylläpitää Aarne Juuti­laisen legendaa, ja varus­kunnan makuu­tu­vassa tutus­tu­taan Kontio­rannan varus­kunnan histo­riaan. Muistojen Raja ei ole vain museo, se on aikamatka muistojen rajapinnoille.

Museon teemassa yhdis­ty­vätkin ajatus Kontio­lahden alueesta Suomen itäisenä ja maanpuo­lus­tuk­sel­li­sesti merkit­tä­vänä maantie­teel­li­senä raja-alueena, mutta samaan aikaan museon nimellä halutaan nostaa esiin uhka muistojen katoa­vai­suu­desta: milloin olemme astuneet muistojen rajan yli niin, ettei muistoja ja niitä kantavia ihmisiä ole enää mahdol­lista tavoittaa?

Esine­näyt­tely täydentää Muistojen Raja museon kokoelmia

Juhan­nuksen jälkei­sellä viikolla Kontio­rannan vanhan varus­kunta-alueen Kasarmi 2:seen avattiin alueen sotahis­to­riaa esitte­levä esine­näyt­tely. Kontio­lahden sotahis­to­rian perin­ne­tila on paikan viral­linen nimi ja se sijaitsee VaaraS­portin tiloissa. Talvella näyttely on avoinna pääasiassa viikon­lop­puisin VaaraS­portin aukio­lojen mukai­sesti ja tilauk­sesta ryhmille muulloinkin. Kesäai­kana aukiolot olivat laajemmat ja myös kesälle 2024 on suunni­teltu päivit­täisiä aukioloja.

Kesän ja syksyn aikana esine­näyt­te­lyyn on tutus­tunut arviolta yli 1500 ihmistä. Esimer­kiksi avajais­päi­vänä vieraita oli yli sata ja 22.9. alueella pidetyn Maanpuo­lus­tus­päivän aikana kävijöitä oli noin 500. Aihe siis kiinnostaa ihmisiä ja paikal­lis­his­toria tulee olemaan tärkeä osa myös opetus­työssä tulevaisuudessa.

Esine­näyt­telyn teemoja ovat muun muassa Kontio­rannan varus­kunnan historia, Kontio­lahden sotilas­kodin historia, Onttolan Rajajää­kä­ri­komp­pa­nian ja Pohjois-Karjalan Rajavar­tioston historia, Suoje­lus­kunta ja Lotta Svärd toiminta Kontio­lah­della sekä alueella perus­tet­tujen joukko-osastojen historia. Kaikista näistä teemoista on koottu omat esine­näyt­telyt vitrii­neihin. Harvi­naisia esineitä näytte­lyssä ovat esimer­kiksi Manner­heim­ristin ritari Lauri ”Lassi” Kokon allekir­joit­tama onnit­te­lu­kortti asevel­jelle, Lottien ilmaval­von­ta­tornin käsisuun­ta­kehä sekä Kontio­lahden Suoje­lus­kun­tien ja Lotta Svärdin histo­riaan liittyvät esineet.

Myös erilaisin puvuin varus­tet­tuja malli­nuk­keja on näytte­lyssä tätä kirjoi­tet­taessa yli kymmenen erilaista. Pukuko­koelman helmiä ovat muun muassa Hirvi­rannan lento-osasto Jaurin johtajan, kapteeni Erkki Jaurin malli­puku sekä muutamat autent­tiset pukuko­ko­nai­suudet Kontio­ran­nassa palvel­leilta henki­löiltä, esimer­kiksi ylivää­peli Jussi Terävän juhla­puku. Tutus­tut­ta­vissa ovat myös Kontio­lahden Suoje­lus­kun­tien pukuko­ko­nai­suudet, joita on näytte­lyssä kaksi erilaista. Toinen on Kontio­lahden Suoje­lus­kunnan päällikön Yrjö Räsäsen puku ja toinen Suoje­lus­kun­ta­poika Matti Heiskasen puku vuodelta 1939.

Esinei­siin voi tutustua näytte­lyssä painetun tai sähköisen esine­luet­telon avulla omalla älypu­he­li­mella. Lisätie­toja ja esine­luet­telo netissä www.perinnetila.fi.

Lue blogi kokonai­suu­des­saan täältä.


Juhla­vuoden lukuisten tapah­tu­mien lisäksi Kontio­lah­della nautit­tiin mm. navet­ta­kon­ser­teista lumoavan Kontio­lahden Kotiseu­tu­kes­kuksen juhla­na­ve­tassa, Kiviniemen taitei­li­joiden taiteesta, upeista näytte­lyistä ja äänes­tet­tiinpä vuoden 2023 aikana Kontio­lah­delle myös Nimik­kopuu ja juhla­vuoden villa­sukat. Myös mm. Kollaan Vasaman alue Kontio­ran­nassa kunnos­tet­tiin juhla­vuoden aikana.

Kiitos kaikille juhla­vuoden toteu­tuk­seen ja juhlin­taan osallis­tu­neille – teimme yhdessä juhla­vuo­desta ikimuistoisen!

Kontio­lahden juhla­vuoden tapah­tu­mista voi lukea lisää juhla­vuo­si­net­ti­si­vuilta osoit­teesta www.kontiolahti150.fi.

Teksti: PLAY Kontio­lahti ‑matkai­lu­tiimi

Kuvat: Jyri Keronen, Timo Villanen, Juha Mustonen, Noora Alanko, Krista Asikainen

Tutustu tässä tekstissä viitat­tuihin blogi­kir­joi­tuk­siin kokonaisuudessaan: