Ilmavoi­mien historia esille

Muistojen Raja ‑museon näyttely Kontio­ran­nassa on uudis­tunut. Kevään 2024 aikana museolle on raken­nettu alueen lento­toi­mintaa esitte­levä Ilmavoi­mien perin­ne­huone. Sen avajaisia vietet­tiin kutsu­vie­raiden kanssa 10.6.2024 ja näyttely avautui yleisölle seuraa­vana päivänä. Tässä blogi­teks­tissä on esitelty näyttelyn toteutusta.

Näyttelyn toteutus ja teemat

Ilmavoi­mien perin­ne­huo­neessa on esillä lukuisia esineitä ja valokuvia alueemme lento­toi­min­taan liittyen. Esimerk­kinä Onttolan lento­kentän pommeja sekä ilmator­jun­ta­ko­ne­ki­vääri. Lukuisat erilaiset pienois­mallit kertovat omaa tarinaansa alueen histo­riasta ja ne on raken­tanut polvi­jär­ve­läinen harras­taja Markku Mutanen. Pienois­mal­lien taustalla on Petri Kaupin / Pete Avita­tion toteut­tamia canvas-tauluja, joissa on kuvattu monipuo­li­sesti Suomen Ilmavoi­mien viime sotien aikaista kalustoa.

Väritetyt valokuvat näyttelyn kuvasei­nässä ja muilla seinillä ovat Sami Hakalan SA-Kuvista värit­tämiä. Esimerk­kinä tätä näyttelyä varten väritetty SA-Kuva, jossa on neljä silloista tai tulevaa ritaria: Rolf Winqvist, Ilmari Juuti­lainen, Jorma Karhunen ja Hans Wind. Tämän kuvan alapuo­lella on kosket­tava kuva joensuu­laisen ritari Lauri Nissisen hauta­jai­sista kesältä 1944. Kuva on väritetty myös tätä näyttelyä varten.

Pitkälle seinälle toteu­tettu fiktii­vinen seinä­maa­laus esittelee Onttolan lento­kentän toimintaa sotilas­käy­tössä eri aikakausina. Seinä­maa­lauksen on suunni­tellut Jarkko Peiponen ja toteut­tanut joensuu­lainen taitei­lija Katja Kouvalainen.

Muistojen Raja ‑museon Ilmavoi­mien perin­ne­huo­neessa on esillä lukuisia valokuvia ja malli­pu­kuja Ilmavoi­mien Manner­heim-ristin ritareista ja ‑lentä­jistä. Esimerk­kinä mainit­ta­koon Hirvi­rannan lento­tu­ki­kohdan päällikkö Erkki Jaurin malli­puku harmaa M/36 Ilmavoi­mien sinisillä olkaom­pe­leilla ja sinire­vää­ri­sillä pussi­housuilla. Päässä on Ilmavoi­mien koppa­lakki mallia M/27 ja kädessä lentäjän puinen sauva.

Ilmavoi­mien radiotoimintaa

Ilmavoi­mien perin­ne­huo­neessa on malli siitä, millai­sella radio­ka­lus­tolla Ilmavoi­mien viestia­semat toimivat. Viestia­se­malla pidet­tiin yhteyttä maa-aseman ja lento­ko­neen välillä. Myös yhteys esikunnan ja lento-osaston välillä hoidet­tiin usein radiolla. Viestia­semat olivat siirret­täviä ja liikkuvan sodan­käynnin aikana niitä voitiin sijoittaa myös ajoneu­voihin. Asema­sodan aikana viestia­semat toimivat korsuissa tai lento­kent­tien lähellä taloissa.

Vastaa­not­ti­mena tässä viestia­se­massa on Ilmavoi­mien käyttämä Helvar P‑12–25 ja kuulok­keina sota-aikaiset Eriks­sonin kuulok­keet. Sähkö­ty­sa­vain on merivoi­mien mallia, ja radiosta puuttuu lähetin. Radiota käyttää Ilmavoi­mien M/36 kesäpuse­roon ja pussi­housuihin pukeu­tunut kersantti. Seinälle on kerätty aihee­seen liittyvää aineistoa ja esimer­kiksi kartta on Ilmavoi­mien kesän 1941 hyökkäys­vai­heen merkin­nöillä varus­tettu. Pöydällä on myös aikakau­delle sopivaa esineistöä.

Lento­toi­mintaa Pohjois-Karjalassa

Viime sotiemme aikaan Pohjois-Karjala oli merkit­tävä Ilmavoi­mien tukeu­tu­mi­salue. Kesällä 1941 Onttolan lento­ken­tälle ja Pyhäselän ranta­ken­tille Linnun­lah­delle, Aavaran­nalle, Noljak­kaan ja Ylämyl­lylle sijoi­tet­tiin yli puolet ilmavoi­mien silloi­sesta lento­ko­ne­ka­lus­tosta. Ranta­ken­tillä toimivat Lento­lai­vueet 24, 26, 28, 42 ja pisim­pään Lento­laivue 46, joka käytti Pyhäselän ranta­kenttiä vuosien 1941–43 aikana. Laivueen esikunta majoittui Vaino­niemen huvilassa Joensuussa.

Kontio­lahden Hirvi­ran­nassa sijaitsi kauko­par­tio­len­toja ja huolto­kul­je­tuksia toteut­ta­neen Lento­laivue 15 lento­ve­neiden tukikohta vuosien 1941–1943 aikana. Osastoa kutsut­tiin päällik­könsä nimellä myös Osasto Maliseksi, Osasto Jauriksi ja Osasto Rädyksi. Lisäksi Hirvi­ran­nassa oli saksa­lainen huolto­lento-osasto 1 Seekom­mando vuosina 1942–43, jonka tehtä­vänä oli Osasto Jaurin ja Osasto Rädyn laina­ko­neiden huolto Hirvi­rannan tukikoh­dassa. Alueella oli myös Lottien komen­nus­kunta huolto- ja muoni­tus­teh­tä­vissä. Kontio­lahden kunta, Kontion­loikka ja Kontio­lahden Reser­vi­läiset pystyt­tivät alueelle muisto­merkin ja opastaulun kesällä 2021.

Myös Värtsilän kenttää käytet­tiin hävit­tä­jä­len­to­lai­vueen tukikoh­tana jatko­sodan aikana. Rinta­ma­lin­jojen siirtyessä kohti Itä-Karja­laan syksyn 1941 kuluessa, myös pääosa hävit­tä­jä­ka­lus­tosta siirtyi rinta­mien mukana lähemmäs etulinjaa. Sen sijaan pommi­ko­neet operoivat Ontto­lasta käsin koko jatko­sodan ajan

Ilmavoi­mien Manner­heim-ristin ritarit

Huoneessa on myös Ilmavoi­mien Manner­heim-ristin ritarien kunniaksi tehty taulu, jossa on kaikkiaan kaksi­kym­mentä Ilmavoi­missa viime sodis­samme palve­lutta ritaria. Heistä pääosa oli ammat­ti­so­ti­laita, sillä yhdek­säs­tä­toista lentä­jä­ri­ta­rista peräti kahdek­san­toista oli Puolus­tus­voi­mien kanta­hen­ki­lö­kuntaa. Myös kauko­par­tion­joh­taja Antti Vorho oli kanta­hen­ki­lö­kuntaa. Lentä­jä­ri­ta­reista ainoas­taan hävit­tä­jä­len­täjä, lento­mes­tari Nils Katajainen oli reserviläinen.

Lentä­jistä kaksi­toista henkilöä (Tuominen, Juuti­lainen, Nissinen, Maunula, Karhunen, Karu, Wind, Luukkanen, Magnusson, Lehto­vaara, Katajainen ja Puhakka) oli sijoi­tet­tuna hävit­tä­jä­len­to­lai­vuei­siin. Hävit­tä­jä­len­tä­jistä Hans Wind ja Ilmari Juuti­lainen nimitet­tiin kaksi­ker­tai­siksi Manner­heim-ristin ritareiksi.

Pommi­ko­neiden tai tiedus­te­lu­ko­neiden lentäjiä ja tähys­täjiä oli kaikkiaan seitsemän ritareista (Ek, Iisalo, Kahla, Oksala, Salminen, Winqvist ja Äijö). Näistä merellä sukel­lus­ve­ne­tor­jun­taan erikois­tu­nutta Birger Ekiä lukuun ottamatta kaikki muut pommitus- tai tiedus­te­lu­len­täjät lensivät tiettä­västi jossain vaiheessa jatko­sodan aikana Pohjois-Karja­lasta Värtsilän, Pyhäselän tai Onttolan lento­ken­tiltä. Tässäkin näkyy hyvin Joensuun ja lähia­lueen lento­kent­tien merkitys Ilmavoi­mien merkit­tä­vänä tukikohta-alueena jatkosodassa.

Museon näyttelyn yhteistyö

Muistojen Raja ‑museon Ilmavoi­mien perin­ne­huone on toteu­tettu yhdessä Joensuun Ilmasillan, Karjalan Lennoston ja Karjalan Lennoston Killan kanssa. Karjalan Lennoston Killan tarkoi­tuk­sena on Karjalan Lennoston ja sen perin­neyk­si­köiden hävit­tä­jäil­mai­lu­pe­rin­teiden sekä ilmailu- ja maanpuo­lus­tus­hengen vaali­minen. Killan tarkoi­tuk­sena on myös Lennoston ja sivii­liyh­teisön lähen­tä­minen toisiinsa. Muistojen Raja ‑museoon on saatu lainaan lukuisia esineitä Karjalan Lennos­tolta ja Karjalan Lennoston Killalta.

Joensuun Ilmasilta pitää yllä maanpuo­lus­tus­henkeä ja toimii ilmavoi­mien perin­teen vaali­misen hyväksi toiminta-alueil­laan. Joensuun Ilmasilta on perus­tettu vuonna 1987. Jäseniä siinä on noin 80. Jäsenillä on pääsään­töi­sesti ilmavoi­ma­tausta. Jäseneksi voidaan kutsua myös hyvämai­neinen Suomen kansa­lainen, jolla on palava innostus ilmavoi­mien histo­riaa kohtaan. Joensuun Ilmasilta on ollut mukana yli kymmenen sotila­sil­mailun muisto­merkin pystyt­tä­mi­sessä. Joensuun Ilmasilta on ollut mukana esineiden ja kylttien hankin­nassa museoon. Museon aukiolot: www.muistojenraja.fi

Muistojen Raja ‑museo

Jääkä­rintie 21, Kontioranta

Teksti ja kuvat: Jarkko Peiponen