Muistojen Raja ‑museon näyttely Kontiorannassa on uudistunut. Kevään 2024 aikana museolle on rakennettu alueen lentotoimintaa esittelevä Ilmavoimien perinnehuone. Sen avajaisia vietettiin kutsuvieraiden kanssa 10.6.2024 ja näyttely avautui yleisölle seuraavana päivänä. Tässä blogitekstissä on esitelty näyttelyn toteutusta.

Näyttelyn toteutus ja teemat
Ilmavoimien perinnehuoneessa on esillä lukuisia esineitä ja valokuvia alueemme lentotoimintaan liittyen. Esimerkkinä Onttolan lentokentän pommeja sekä ilmatorjuntakonekivääri. Lukuisat erilaiset pienoismallit kertovat omaa tarinaansa alueen historiasta ja ne on rakentanut polvijärveläinen harrastaja Markku Mutanen. Pienoismallien taustalla on Petri Kaupin / Pete Avitation toteuttamia canvas-tauluja, joissa on kuvattu monipuolisesti Suomen Ilmavoimien viime sotien aikaista kalustoa.
Väritetyt valokuvat näyttelyn kuvaseinässä ja muilla seinillä ovat Sami Hakalan SA-Kuvista värittämiä. Esimerkkinä tätä näyttelyä varten väritetty SA-Kuva, jossa on neljä silloista tai tulevaa ritaria: Rolf Winqvist, Ilmari Juutilainen, Jorma Karhunen ja Hans Wind. Tämän kuvan alapuolella on koskettava kuva joensuulaisen ritari Lauri Nissisen hautajaisista kesältä 1944. Kuva on väritetty myös tätä näyttelyä varten.
Pitkälle seinälle toteutettu fiktiivinen seinämaalaus esittelee Onttolan lentokentän toimintaa sotilaskäytössä eri aikakausina. Seinämaalauksen on suunnitellut Jarkko Peiponen ja toteuttanut joensuulainen taiteilija Katja Kouvalainen.
Muistojen Raja ‑museon Ilmavoimien perinnehuoneessa on esillä lukuisia valokuvia ja mallipukuja Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritareista ja ‑lentäjistä. Esimerkkinä mainittakoon Hirvirannan lentotukikohdan päällikkö Erkki Jaurin mallipuku harmaa M/36 Ilmavoimien sinisillä olkaompeleilla ja sinireväärisillä pussihousuilla. Päässä on Ilmavoimien koppalakki mallia M/27 ja kädessä lentäjän puinen sauva.


Ilmavoimien radiotoimintaa
Ilmavoimien perinnehuoneessa on malli siitä, millaisella radiokalustolla Ilmavoimien viestiasemat toimivat. Viestiasemalla pidettiin yhteyttä maa-aseman ja lentokoneen välillä. Myös yhteys esikunnan ja lento-osaston välillä hoidettiin usein radiolla. Viestiasemat olivat siirrettäviä ja liikkuvan sodankäynnin aikana niitä voitiin sijoittaa myös ajoneuvoihin. Asemasodan aikana viestiasemat toimivat korsuissa tai lentokenttien lähellä taloissa.
Vastaanottimena tässä viestiasemassa on Ilmavoimien käyttämä Helvar P‑12–25 ja kuulokkeina sota-aikaiset Erikssonin kuulokkeet. Sähkötysavain on merivoimien mallia, ja radiosta puuttuu lähetin. Radiota käyttää Ilmavoimien M/36 kesäpuseroon ja pussihousuihin pukeutunut kersantti. Seinälle on kerätty aiheeseen liittyvää aineistoa ja esimerkiksi kartta on Ilmavoimien kesän 1941 hyökkäysvaiheen merkinnöillä varustettu. Pöydällä on myös aikakaudelle sopivaa esineistöä.
Lentotoimintaa Pohjois-Karjalassa
Viime sotiemme aikaan Pohjois-Karjala oli merkittävä Ilmavoimien tukeutumisalue. Kesällä 1941 Onttolan lentokentälle ja Pyhäselän rantakentille Linnunlahdelle, Aavarannalle, Noljakkaan ja Ylämyllylle sijoitettiin yli puolet ilmavoimien silloisesta lentokonekalustosta. Rantakentillä toimivat Lentolaivueet 24, 26, 28, 42 ja pisimpään Lentolaivue 46, joka käytti Pyhäselän rantakenttiä vuosien 1941–43 aikana. Laivueen esikunta majoittui Vainoniemen huvilassa Joensuussa.
Kontiolahden Hirvirannassa sijaitsi kaukopartiolentoja ja huoltokuljetuksia toteuttaneen Lentolaivue 15 lentoveneiden tukikohta vuosien 1941–1943 aikana. Osastoa kutsuttiin päällikkönsä nimellä myös Osasto Maliseksi, Osasto Jauriksi ja Osasto Rädyksi. Lisäksi Hirvirannassa oli saksalainen huoltolento-osasto 1 Seekommando vuosina 1942–43, jonka tehtävänä oli Osasto Jaurin ja Osasto Rädyn lainakoneiden huolto Hirvirannan tukikohdassa. Alueella oli myös Lottien komennuskunta huolto- ja muonitustehtävissä. Kontiolahden kunta, Kontionloikka ja Kontiolahden Reserviläiset pystyttivät alueelle muistomerkin ja opastaulun kesällä 2021.
Myös Värtsilän kenttää käytettiin hävittäjälentolaivueen tukikohtana jatkosodan aikana. Rintamalinjojen siirtyessä kohti Itä-Karjalaan syksyn 1941 kuluessa, myös pääosa hävittäjäkalustosta siirtyi rintamien mukana lähemmäs etulinjaa. Sen sijaan pommikoneet operoivat Onttolasta käsin koko jatkosodan ajan


Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit
Huoneessa on myös Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarien kunniaksi tehty taulu, jossa on kaikkiaan kaksikymmentä Ilmavoimissa viime sodissamme palvelutta ritaria. Heistä pääosa oli ammattisotilaita, sillä yhdeksästätoista lentäjäritarista peräti kahdeksantoista oli Puolustusvoimien kantahenkilökuntaa. Myös kaukopartionjohtaja Antti Vorho oli kantahenkilökuntaa. Lentäjäritareista ainoastaan hävittäjälentäjä, lentomestari Nils Katajainen oli reserviläinen.
Lentäjistä kaksitoista henkilöä (Tuominen, Juutilainen, Nissinen, Maunula, Karhunen, Karu, Wind, Luukkanen, Magnusson, Lehtovaara, Katajainen ja Puhakka) oli sijoitettuna hävittäjälentolaivueisiin. Hävittäjälentäjistä Hans Wind ja Ilmari Juutilainen nimitettiin kaksikertaisiksi Mannerheim-ristin ritareiksi.
Pommikoneiden tai tiedustelukoneiden lentäjiä ja tähystäjiä oli kaikkiaan seitsemän ritareista (Ek, Iisalo, Kahla, Oksala, Salminen, Winqvist ja Äijö). Näistä merellä sukellusvenetorjuntaan erikoistunutta Birger Ekiä lukuun ottamatta kaikki muut pommitus- tai tiedustelulentäjät lensivät tiettävästi jossain vaiheessa jatkosodan aikana Pohjois-Karjalasta Värtsilän, Pyhäselän tai Onttolan lentokentiltä. Tässäkin näkyy hyvin Joensuun ja lähialueen lentokenttien merkitys Ilmavoimien merkittävänä tukikohta-alueena jatkosodassa.

Museon näyttelyn yhteistyö
Muistojen Raja ‑museon Ilmavoimien perinnehuone on toteutettu yhdessä Joensuun Ilmasillan, Karjalan Lennoston ja Karjalan Lennoston Killan kanssa. Karjalan Lennoston Killan tarkoituksena on Karjalan Lennoston ja sen perinneyksiköiden hävittäjäilmailuperinteiden sekä ilmailu- ja maanpuolustushengen vaaliminen. Killan tarkoituksena on myös Lennoston ja siviiliyhteisön lähentäminen toisiinsa. Muistojen Raja ‑museoon on saatu lainaan lukuisia esineitä Karjalan Lennostolta ja Karjalan Lennoston Killalta.
Joensuun Ilmasilta pitää yllä maanpuolustushenkeä ja toimii ilmavoimien perinteen vaalimisen hyväksi toiminta-alueillaan. Joensuun Ilmasilta on perustettu vuonna 1987. Jäseniä siinä on noin 80. Jäsenillä on pääsääntöisesti ilmavoimatausta. Jäseneksi voidaan kutsua myös hyvämaineinen Suomen kansalainen, jolla on palava innostus ilmavoimien historiaa kohtaan. Joensuun Ilmasilta on ollut mukana yli kymmenen sotilasilmailun muistomerkin pystyttämisessä. Joensuun Ilmasilta on ollut mukana esineiden ja kylttien hankinnassa museoon. Museon aukiolot: www.muistojenraja.fi
Muistojen Raja ‑museo
Jääkärintie 21, Kontioranta
Teksti ja kuvat: Jarkko Peiponen