Kontiorannan varuskunnassa kesäkuussa 1941 perustetun Jalkaväkirykmentti 9:n vuosipäivää vietetään joukko-osaston perustamisen päivänä 10. kesäkuuta. Kesällä 2024 juhlapäivän kunniaksi järjestettiin tilaisuus, jossa paljastettiin rykmentin sotapolusta ja keskeisimmistä henkilöistä kertova opastaulu.
JR 9:n muistomerkki pystytettiin Kontiolahden varuskuntaan vuonna 1988. Kolmesta graniittipaadesta ja reliefistä koostuvan muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Erkki Eronen. Muistomerkki sijaitsee varuskunnan vanhalla paraatikentällä, kasarmi 2 rakennuksen edessä.
Nykyisin kasarmi 2 rakennuksessa toimii majoitus- ja cateringpalveluita tarjoava Vaara Sport. Rakennuksen kolmeen huoneeseen on sijoitettu Sotahistorian perinnetilan esinenäyttely, jonka teemoista lisätietoja täältä. Perinnetilassa on tutustuttavissa JR 9:n historiaan liittyviä esineitä, esimerkiksi lippu ja erilaisia ansiomerkkejä.
Jalkaväkirykmentti 9 jatkosodassa
Jalkaväkirykmentti 9 oli Suomen maavoimien 7. Divisioonan rykmentti ja kuului suojajoukkoihin. JR 9 perustettiin jatkosotaan valmistauduttaessa pääosiltaan Kontiorannassa 10.6.1941 alkaen. Sen perustanut joukko-osasto oli Kontiorannassa toiminut 9.Prikaati, joka sai 10. kesäkuuta käskyn suojavalmiuteen asettautumisesta osana suojajoukkojen liikekannallepanoa. 9.Prikaatin tuli suunnitelmien mukaisesti perustaa jalkaväkirykmentti.
JR 9 koostui alkuvaiheessa pääosin varusmiehistä ja Pohjois-Karjalan Suojeluskuntapiirin reserviläisistä. Perustamistoimia oli harjoiteltu, joten käskyn tultua sodanajan kokoonpanoon siirtyminen tapahtui vauhdilla. Esimerkiksi vakinaiseen palvelukseen jääneiden reserviupseerien kurssi Kuopiossa keskeytettiin ja henkilöstö palasi varuskuntaan.
Esikunta, erillisyksiköt sekä I ja II Pataljoona siirtyivät sodan ajan kokoonpanoihinsa varuskunnassa ja niitä myös täydennettiin reserviläisillä. III Pataljoona perustettiin pääosin Kontiolahden, Ilomantsin ja Enon reserviläisistä Enossa Kaltimon perustamiskeskuksessa. Perustamisen jälkeen Jalkaväkirykmentti 9 ryhmittyi ennalta käsketysti puolustukseen Sonkajan ja Koveron alueelle.
Jatkosodan alussa JR 9:n komentajaksi tuli eversti A. Kuistio. Adjutantiksi ja ye-upseeriksi määrättiin kapteeni V. Hahtela ja huoltopäälliköksi kapteeni P. Verho. I Pataljoonan komentajaksi tuli kapteeni S. Marttinen, II P:n majuri M. Aarnio ja III P:n majuri E. Enberg. Juuri ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä toukokuussa 1944 rykmentin päällystöön tehtiin muutoksia. JR 9:n komentajaksi tuli tuolloin eversti B. Ikonen. Esikuntapäällikkönä toimi majuri L. Paloheimo. I P:n komentaja oli majuri V. Hahtela, II P:n majuri K. Riitesuo ja III P:n majuri S. Harjula.
Rykmentin sotapolku kulki hyökkäysvaiheessa läpi Talvisodan jälkeen Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden aina Itä-Karjalaan Syvärin taakse. Oheisten YouTube- videoiden kautta pystyy tutustumaan kuvien ja tarinoiden kautta JR 9:n sotapolkuun.
Jalkaväkirykmentti 9 oli ainoa puolustusvoimien rykmenteistä, joka ei ollut jatkosodan aikana koskaan reservissä. Rykmentin sotataival, noin 2400 kilometriä, kuljettiin pääasiassa marssimalla. Rykmentti oli rintamavastuussa koko sodan ajan eli runsaat kolme vuotta. Rykmentti menetti jatkosodassa kaatuneina ja kadonneina runsaat 1000 miestä. Kuusi rykmentin miestä palkittiin Mannerheim-ristillä.
Ilomantsilaisen Ensio Kettusen Youtube-kanavan videot JR 9:n sotapolkuun liittyen:
JR 9:n hyökkäysvaiheen taistelut: https://www.youtube.com/watch?v=zKJl-bOU_0o
Asemasotaa Levinassa Syvärin takana: https://www.youtube.com/watch?v=E2MrO9_ElJ0&t=522s
Vetäytyminen kesällä 1944 U‑asemaan: https://www.youtube.com/watch?v=QhxGjw2-RPU&t=399s
Lähteet
Hahtela, M. Juutilainen, A. & Salmela, V. 1992. Taisteleva JR9. Jalkaväkirykmentti 9 1941–44.
Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta. Perinnejoukot. JR9. Saatavilla: www.pkpkilta.fi/10
Mannerheim-ristin Ritarien Säätiö. Saatavilla: www.mannerheim-ristinritarit.fi/ritarit
Sotapolku — https://www.sotapolku.fi/sotapolut/jalkavkirykmentti‑9/
Kenttäpostia ‑lehti 4/2023 – Verinen Taistelu Korpikylästä.
Teksti ja kuvat: Jarkko Peiponen